Hupiakkujen kytkentä aiheuttaa päänvaivaa, osaisiko joku neuvoa miten ne kannattaisi kytkeä. Haluaisin että hupiakut syöttää virtaa myös piirikorteille jotta esim. auton omat valot saa toimintaan. Eli auton omalla pääkytkimellä suljetaan käynnistysakut ja hupiakuille tulee toinen pääkytkin jolla ne saa tarvittaessa myös kokonaan suljettua (normaalisti hupiakut on siis aina "päällä", oli auto käynnissä eli ei). Toimiiko se niin että kytken hupipuolen syötön tuohon sähkökeskuksen pääsulakkeeseen (1)? Diodi varmaankin pitää lisätä jotta virta ei kulje "väärään suuntaan" (takaisin pääkytkimelle ja sieltä auton muihin järjestelmiin) ?
Entä miten kaksoiakkurele kannattaa käytännössä kytkeä jotta se jakaa latausvirran oikein? Mihin se latausvirta laturilta alunperin syötetään? Sehän pitäisi muuttaa niin että latausvirta (sekä auto että Ctek) tulee releen kautta joka jakaa sen jännitteen mukaan akustoille. Vai hoituuko sen avulla tuo ensimmäinenkin ongelma? Yritin netistä etsiä kytkentäkaaviota mutta turhaan ja aikaisemmista keskusteluistakaan sitä ei löytynyt.
Ja savun hälvettyä tarkastamme kytkennät
EDIT: Ja samalla siirrän myös Webaston syötön hupipuolelle... ja tietääkö kukaan mikä tuo "autonpesulaite" on? tähän asti olen kyllä joutunut itse pesemään autoni
Vastaanpa itselleni että saadaan hommaa eteenpäin Tällaisen ohjeen löysin venepalstoilta diodille jolla jännitehäviöltä vältytään;
Laita jakodiodi laturista lähtevään kaapeliin. Jatka jakodiodin perästä toiselle akulle (pääkytkimelle) tuolla alkuperäisellä kaapelilla ja lisää toiselle akulle (pääkytkimelle) uusi tuon alkuperäisen vahvuinen kaapeli.
Nyt jakodiodi pudottaa akuille tulevaa jännitettä noin 0,6 V, joten akut eivät lataudu enää täyteen, jos laturille ei ole kytketty (käyttö)akun navasta erillistä sensorijohtoa.
Todennäköisesti sinulla laturi (Volvo-Penta ja 60 A) haistelee latausjännitettä suoraan laturin ulostulonavasta. Onko siihen kytketty sellainen ohut (keltainen?) kaapelinpätkä, joka menee laturin sisään?
Jos on, irroita tuo kaapelinpätkä laturin ulostulonavasta ja vedä käyttöakun navasta ohut kaapeli laturin luo. Kytke akulta tuleva uusi ohut kaapeli tuohon laturiin menevään kaapelinpätkään, jonka irroitit laturin ulostulosta. Laita sulake (esim. 5 A) tähän uuteen akulta lähtevään kaapeliin.
(Jos tuo ohut kaapeli oli jo valmiiksi kytketty laturilta suoraan (käyttö)akun napaan, asia tietysti Ok ilman että teet sille mitään.)
Nyt laturi tietää akun napajännitteen ja pystyy lataamaan akut täyteen käyttöakun (jossa on suurempi lataustarve) napajännitettä haistelemalla.
Ja releestä taas oli kommenttia että jos hupipuoli on täysin tyhjä rele saisi vetää vasta kun lataus on käynnissä, muuten voi olla että täysi akku purkaa virrat tyhjään hupiakkuun jolloin ei lähde enään käyntiin. Siksi releen ohjaus kannattaa ottaa esim. laturilta tai öljynpaineen anturista, ei virtalukolta. Mutta edelleen sellainen selkeä kytkentäkaavio puuttuu Etsintä siis jatkuu...
Vaihtoehto 1:
eikös täällä ollut jotakin semmosesta laitteesta joka nappaa max 160A 12v sissään (varmaan löytyy 24v laiteki) ja sit jakaa sen maks 2 (vai peräti 3 ryhmään) ilman mitään jännitten putoamisia? Eli semmonen ihmelaturi.
Vaihtoehto 2:
erillinen laturi hupiakuille koneen kylkeen?
Vaihtoehto 3:
Kahdennat koko järjestelmän (luulisin olevan hankalaa), paitsi tietysti niin että koneen sammuttua vaihtaa "hupijärjestelmälle" joka sitten ylläpitää tarvittavia laitteita. (Eli kahdet johdot per laite, diodeilla tietty )
haaveilija kirjoitti:ja tietääkö kukaan mikä tuo "autonpesulaite" on? tähän asti olen kyllä joutunut itse pesemään autoni
Aika monissa Deltan/Carruksen tekeleissä on ollut mahdollisuus käyttää wc:n huuhteluvesipumppua kolmeen eri käyttötarkoitukseen:
1 - vessan huuhteluveden pumppaus pyttyyn säiliöstä
2 - ko. säiliön imutäyttö letkun avulla vaikkapa ämpäristä/kanisterista
3 - auton pesuun letkua ja vessan huuhteluvettä hyödyntäen
Mahtaisiko olla tuo? Kyseisen systeemin valintahanat ja liittimet yleensä lähellä itse huuhteluvesisäiliötä siististi vierekkäin, vieläpä kuvallisen, suomenkielisen ohjetarran kanssa.
haaveilija kirjoitti:ja tietääkö kukaan mikä tuo "autonpesulaite" on? tähän asti olen kyllä joutunut itse pesemään autoni
Aika monissa Deltan/Carruksen tekeleissä on ollut mahdollisuus käyttää wc:n huuhteluvesipumppua kolmeen eri käyttötarkoitukseen:
1 - vessan huuhteluveden pumppaus pyttyyn säiliöstä
2 - ko. säiliön imutäyttö letkun avulla vaikkapa ämpäristä/kanisterista
3 - auton pesuun letkua ja vessan huuhteluvettä hyödyntäen
Mahtaisiko olla tuo? Kyseisen systeemin valintahanat ja liittimet yleensä lähellä itse huuhteluvesisäiliötä siististi vierekkäin, vieläpä kuvallisen, suomenkielisen ohjetarran kanssa.
No jo on keksintö . Mutta eikös noissa ole kemiallinen wc yleensä? Omastani en ole löytänyt kuin pesualtaan vesisäiliön kuljettajan makuupaikan alta. Pytyssä on kai oma säiliö? En ole perehtynyt kun varmaan puran koko laitoksen pois ja laitan porsliinipytyn...
haaveilija kirjoitti:ja tietääkö kukaan mikä tuo "autonpesulaite" on? tähän asti olen kyllä joutunut itse pesemään autoni
Aika monissa Deltan/Carruksen tekeleissä on ollut mahdollisuus käyttää wc:n huuhteluvesipumppua kolmeen eri käyttötarkoitukseen:
1 - vessan huuhteluveden pumppaus pyttyyn säiliöstä
2 - ko. säiliön imutäyttö letkun avulla vaikkapa ämpäristä/kanisterista
3 - auton pesuun letkua ja vessan huuhteluvettä hyödyntäen
Mahtaisiko olla tuo? Kyseisen systeemin valintahanat ja liittimet yleensä lähellä itse huuhteluvesisäiliötä siististi vierekkäin, vieläpä kuvallisen, suomenkielisen ohjetarran kanssa.
No jo on keksintö . Mutta eikös noissa ole kemiallinen wc yleensä? Omastani en ole löytänyt kuin pesualtaan vesisäiliön kuljettajan makuupaikan alta. Pytyssä on kai oma säiliö? En ole perehtynyt kun varmaan puran koko laitoksen pois ja laitan porsliinipytyn...
Kemiallinen on ainakin minulla, säiliö vessan huuhtelulle on tavaratilassa, taka-akselin etupuolella. Ja on ISO, varmaan useampi sata litraa. Siinä vieressä on juuri mainitut putkitukset jne. selkeästi eroteltuna. Pitääpä kokeilla joskus saisko sillä auton pestyä
Minulla siis takavessa, keskivessalle voi olla eri paikoissa.
Viilaaja kirjoitti:
Vaihtoehto 2:
erillinen laturi hupiakuille koneen kylkeen?
Mulla on 12V erillinen laturi koneen päällä samalla remmillä alkuperäisen kanssa. Systeemi on tosi vaivaton ja latausteho riittää. Laturi on peräisin puretusta Volvo 240 henkilöautosta. Lisäsin jännitemittarin josta on mukava seurailla kokonaan erillissen hupipuolen toimintaa. Rele vetää laturille herätevirran kun pääkytkimestä laitetaan 24V systeemit päälle.
Minulla kaksi hupiakkua 12V joilla on kullakin oma erillinen laturi 24V akusta ja pelittää niin ajonaikana kuin sähkötolpan vieressä. Mikäli hupiakkusi on 24V löytyy sillekin omansa http://www.waeco.com/de/268_1335.php
Kemiallisessa bussin wc:ssä ei ole erillistä huuhtelusäiliötä, nämähän kierrättää sitä samaa kusipaska-seosta paperimössöineen kaikkineen uudelleen ja uudelleen Erillinen välisäiliö, jonne itse wc-pytyn oman pienemmän säiliön voi useampaankin kertaan tyhjentää, löytyy joistakin yksilöistä. Ainakin Carruksissa olen tavannut. Pitkällä reissulla voi kätevästi tyhjentää pöntön säiliön haisemasta tuohon välisäiliöön ja tyhjentää sen isomman säiliön sitten kun sopiva tyhjennyskaivo sattuu kohdalle.
Vanhemmissa busseissa nuo "kierrättävät" kemiavessat (mm. Thetford Electra-Magic) olivat valitettavan yleisiä. Pikku hiljaa jo 80-luvun lopulta alkaen vedellä huuhdeltavat (esim. samaisen valmistajan Aqua-Magic) alkoivat onneksi yleistyä. Hieman liikennöitsijästä riippuu, miten uusi auton pitää olla, että vesivessa löytyy. Viimeisimmät jäärät ovat kemiallisia versioita hankkineet vielä tälläkin vuosituhannella
Olisiko seuraavanlainen sähköjärjestelmä järkevä tai edes toimiva?
-Kaikki ajosähköt ja 24V hupisähköt ovat samassa järjestelmässä
-Ei ole erikseen ajoakkuja ja hupiakkuja
-Pääakkujen lisäksi on vara-akut joilla moottori saadaan käynnistettyä kun on katsottu liikaa telkkaria ilman maasähköä
-Pääakut ja vara-akut ovat täysin toisistaan erillään, katkaisijasta valitaan kumpaa käytetään. Vara-akkuja voidaan tarvittaessa käyttää pääakkuinakin jos sattuu särkymään.
-Moottorin käydessä molempia akustoja ladataan yhtäaikaa.
Etuna olisi se että majoittumisen aikana voidaan käyttää ovia yms ajosähköissä olevia varusteita ilman pelkoa siitä että tuntematon määrä ajosähköissä olevia digihömpötyksiä (mitä uudempi auto sitä enempi) syö käynnistysvirrat. Ja kun akustot ovat aina erillään, saadaan käyttöön telkkarin katsomisen jälkeenkin yksi täysi akusto eikä kahta puolityhjää akustoa joiden jännite ei sitten riitäkään.
Saman systeemin voisi rakentaa vaikka henkilöautoonkin jossa käytetään liikaa Webastoa ja on pakko saada aamulla käyntiin.
Mutta miten latauspuoli onnistuisi? Joutuuko konehuoneeseen laittamaan tuplat laturit (ja maasähköihin tuplat CTecit)?
Wonderi kirjoitti:
-Kaikki ajosähköt ja 24V hupisähköt ovat samassa järjestelmässä
-Ei ole erikseen ajoakkuja ja hupiakkuja
-Pääakkujen lisäksi on vara-akut joilla moottori saadaan käynnistett...
Varakäynnistysakut on mielestäni hyvä idea - pidän sellaisia mukana takakontissa kovilla pakkasilla.
Ongelma syntyy pääakkujen ja vara-akkujen yhtäaikaisessa lataamisessa. Mikäli hupi / weba-käyttö on syönyt pääakut tyhjiksi ja käynnistys tapahtuu vara-akuilla. Auton käynnistyttyä kannattaa ladata auton laturilla ainoastaan tyhjiä pääakkuja. Tilanteessa, jossa laturi tuuppaa kipinää molempiin yhtäaikaa ja samalla vara-akut tyhjentävät varaustaan tyhjiin pääakkuihin. Tällöin on neljä kpl vajaita akkuja - teoriassa...
Joku valintakytkin ratkaisee asian. Minä olen käyttänyt ihan apukaapeleita vara-akku tilanteessa ja ladannut vara-akut täyteen kun IVO.a on saatavilla. Ei se muutaman sekunnin sahaaminen niistä paljoa kipinää vie.
Kannattaa muistaa, ettei tyhjäksi ajaminen tee hyvää vanhanliiton akuille olivat ne sitten hupi- tai starttiversioita.
En mä näistä mitään tiedä, mutta kantapääni on kasvattanut laajahkon mutun
Etsintä siis jatkuu...
)
