Kylähullut Kulkurit

Vertaan sinappimainokseen jossa sinapista ei luovuta. Magneeteista en luovu. Nyt 30000 km jälkeen alussa saatu käyttötuntuma on vain vahvistunut. Aiempi ympärivuotinen kulutus oli 23,5 l/100km, mutta magneettien käyttöönoton jälkeen kulutus on ympärivuotisessa käytössä 21,4 l/100km.

Ruiskutushetki on eri kokeilujen perusteella jätetty 17,5 astetta eyk eli 1,5 astetta tehtaan ohjearvoa myöhemmäksi. Käynnistyvyys on tästä entisestään parantunut, vaikka magneetit toivat käynnistymiseen havaittavan parannuksen.

Moottorin sitkeyteen magneetit toivat selkeän lisän ja ruiskutushetken pieni myöhästyttäminen vain paransi sitkeyttä.
Takarenkaiden pieni suurentaminen hukkasi sitkeydestä osan, mutta lisäsi vauhtia.

Uskon täysin myyjän väitettä: "Magneettikäsitelty polttoainemolekyyli yhtyy herkemmin happeen".

Iloista syksyn jatkoa ja talven odottelua... tv Pataässä

Noista kulutuslukemista olisi moni liikennöitsijä ylpeä. Nykyautot kun ympärivuotisessa ajossa paukuttaa lisätehoihin ja kesällä kylmäkoneeseen sekä talvella lisälämppäriin 8-10 litraa vielä päälle. Tosin kuormat ja ajotavat tietysti vaikuttavat asiaan.
Sievällä ajolla pääsen 23 litraan omallani, alle ei tahdo päästä. Jottain pitäs tehdä, mutta mitä

Itse laitoin Spelektroniikasta ostetut neodymium magneetit saunan kiukaaseen pari vuotta sitten ja nyt saa kunnon löylyt parilla halolla...



Olen pahoillani, sen verran fyysikon virkaa on että mulle riitäisi vain kunnon koe, jolla todistetaan miten paljon magneetit vaikuttavat energiamäärään tai sen hyödyntämiseen. En kaipaa selitystä miten homma toimii vaan kunnon todisteita ilman virheparametreja.

[Volvo B57] kirjoitti:Itse laitoin Spelektroniikasta ostetut neodymium magneetit saunan kiukaaseen pari vuotta sitten ja nyt saa kunnon löylyt parilla halolla...



Olen pahoillani, sen verran fyysikon virkaa on että mulle riitäisi vain kunnon koe, jolla todistetaan miten paljon magneetit vaikuttavat energiamäärään tai sen hyödyntämiseen. En kaipaa selitystä miten homma toimii vaan kunnon todisteita ilman virheparametreja.

Tuossahan ne todisteet oli:
"Ruiskutushetki on eri kokeilujen perusteella jätetty 17,5 astetta eyk eli 1,5 astetta tehtaan ohjearvoa myöhemmäksi."
"Takarenkaiden pieni suurentaminen"

Oho, mut nehän ei liittynyt magneetteihin mitenkään.

No isoäidilleni myytiin Kouvolan torilla maasäteilyn karkoittaja. Mummo laittoi vempaimen vessan tökkeliin ja hänen mielestää kaikki radon katosi sen sileäntien

Minä 16-kesäisen uteliaisuudella avaamaan kojeen. Musta kuminen pistotulppa. Sisällä kahden kynnenkokoisella piirikortilla muuntaja, lasiputkisulake, tasasuuntaaja, vastus ja punainen vilkkutoiminnollla varustettu LED. Osat takaisin nippuun ja koje takaisin vessanseinään.

Kauppias, mummo ja minä - kaikki tyytyväisiä

Kyllä tuo "molekyylinniputtajamagneetti" vaikuttaa hieman "käärmeöljyltä", mutta mikä minä olen sanomaan - varsinkin kun silloin tällöin lorautan naftan sekaan asetonia pienentämään polttoaineen pintajännitystä. Väittävat tuolla netin syövereissä, että tuo vähentää polttoaineen kulutusta - ei tuo Mese ainakaan ole kiinni leikannut

Myytinmurtajat kokeili magneettien vaikutuksen kulutukseen-ei mitään vaikutusta.(ei kovin luotettava taho)
Saahan sitä uskoa vaikka sahapukkiin ihmeiden tekiänä.
Itse uskoin aikoinaan amerikkalaisiin autoihin,mutta olen uskossani nyttemmin horjunut.
Nykyään en oikein usko mihinkään,joten lienen uskomaton.

Falcon kirjoitti:Itse uskoin aikoinaan amerikkalaisiin autoihin,mutta olen uskossani nyttemmin horjunut.

Jäi kuitenkin muistiin että auton pitää olla ISO

Wonderi kirjoitti:

Falcon kirjoitti:Itse uskoin aikoinaan amerikkalaisiin autoihin,mutta olen uskossani nyttemmin horjunut.

Jäi kuitenkin muistiin että auton pitää olla ISO

Juuri niin.Paljonkos muuten 11 Litraa on kuutiotuumissa ja eikös tuo ole jo isolohko?
Pitää olla V8.

varsinaisesti magneetti vaikuttaa eniten juuri sinne, minne pitääkin eli kuskin korvien väliin. koska vaikutus on positiivinen, ilman katumuksen häivää ostos on onnistunut ja maksaa itsensä takaisin nopeasti.

kumpikohan suurista autolehdistä teki taannoin testin näistä kulutuksenlaskijoista ja ainoaksi oikeasti tepsiväksi havaittiin, olikohan se nyt superloninpala, kaasupolkimen varteen joka ei estänyt kaasun pohjaanpainamista mutta teki sen raskaammaksi n. puolenvälin jälkeen. näin siis pikkuautoissa.

tosiasiassa ennakon ja takarenkaiden muuttaminen+ polttoainejärjestelmän huoltaminen+ taloudellisemman ajotavan harjoittaminen yhdessä pudottivat kulutuksen ihan mukavalle, joskin (hiukan uudemmalle, kokemusta 86superista) scanialle normaalille tasolle. 8-litrainen ON pieniruokainen kone.

olipa kulutuksenpudotuskonsti sitten mikä tahansa, sitä dieseliä ei tarvitse ostaa minkä onnistuu säästämään. ostaa vaikka reissussa vaimolle kunnon rähmäpullan paakarista säästörahalla ni sekin kehrää taas mukavasti, ja silloinkin vielä säästyy, meinaan korvat:-))))

Polttoaineenkulutuksien vertailu on aina mielenkiintoista. Omassani kulutus on kesäaikaan ollut 23l/100km, rakennusaikainen lämmitys mukaanluettuna lukema on 25 litran huitteilla.

Työajossa viimeisenä vuotena laskin ajopäiväkirjasta auton kulutuksen olleen 31 l/100 km. Se selittyy sillä, että auto ajoi lyhyttä kouluajoa. Paljon käynnistyksiä, pysähdyksiä ja tyhjää käyntiä. Webaston 23 kilowattinen DBW 2020 haukkaa n. 3 litraa tunnissa (2,5kg). Sen osuus ja lisääntynyt lämmityskäyttö talvikäyttö lisäävät kulutusta merkittävästi.

Talvirenkaiden osuus tuntuu joskus puheissa aina mielestäni ylikorostuvan. Veikkaisin, että puoli litraa sadalle voisi olla se säästö, minkä saisin, jos vaihtaisin kaikki kuusi rengasta kesäkuviolle. Nyt kaikki ovat karkealla kuviolla M+S merkinnällä olevia. Talvi vie veronsa, talvilaatu tietty myös. Magneeteista pitäisi saada tieteellistä näyttöä, näkisin myös, kuten jo edellä muutkin ovat kirjoitelleet.

Rahtiautossa kesäpinnalla ja talvipinnalla on noin 2-3l kulutusero sadalle kilometrille. ihan mitattu ja useasti. Auto 3 akselinen ja perässä 5 akselinen kärry ja kesä ja talvipintoja veivattiin ainoastaan veturin etuakseliin ja vetopyöriksi. eli kahteen akseliin ihan niinkun bussissakin. Kuormatkin oli aika "terveisiä" eli kyllä yllättävän paljon vaikuttaa.

Renkailla on yllättävän iso merkitys kulutukseen
http://www.motiva.fi/files/1014/Renkaat_Mutanen.pdf

voiko tosiaan kulkea kabus pikavuoroauto 15,7 litraa sadalle? Se on vähän se.

Lahti32 kirjoitti:voiko tosiaan kulkea kabus pikavuoroauto 15,7 litraa sadalle? Se on vähän se.

Lukemat taitaa olla rullilla ajettuja, joten ilmanvastuksen vaikutus jää pois. Ilmanvastus taitaa näytellä näissä isoissa autoissa melko suurta osaa kulutuksesta.

Tosiaan, jos testi olikin pelkästään rullilla ajettu. Yks tuttu bussikuski kehui kabusin pientä kulutusta, alle 20 kuulemma ihan mahdollista.

Jos Kabussi painaa viisi tonnia vähemmän kuin lähinnä vastaava oikea bussi, ja on aika matalakin pikavuoroautoksi niin voihan se vähällä mennä. Ja niillehän on ohjeistettu suurimmaksi sallituksi marssivauhdiksi 90km/h vaikka perässä satasen lätkä onkin.

Carman kirjoitti:

Lahti32 kirjoitti:voiko tosiaan kulkea kabus pikavuoroauto 15,7 litraa sadalle? Se on vähän se.

Lukemat taitaa olla rullilla ajettuja, joten ilmanvastuksen vaikutus jää pois. Ilmanvastus taitaa näytellä näissä isoissa autoissa melko suurta osaa kulutuksesta.

en mie ainakaan ihmettele tota.. olin reilut viis vuotta sitten lahdessa duunissa, justiinkin koiviston autolla. muistinvarainen tieto niiltä ajoilta kertois, et lahden ja turun väliä seilanneen kabusin keskikulutus olis ollu hiukan vajaat kahdeksantoista litraa sadalle.. mikseivät olis voineet kehittää linjuriautojensa taloudellisuutta tässä välissä vielä entisestään..

se 90km/h suositus perustuu kahteen asiaan, oli jossain vaiheessa suht vakavia lämpöongelmia ni tossa vauhdissa kabusin pienehköä moottoria rasitetaan reilusti vähemmän ku ottaa huomioon just 90km/h- ja 100km/h-nopeuksien erot ilmanvastuksen suhteen. no siinähän se toinenkin syy tuli..

näin ihan oikeasti laskettuja käyriä kabusin ilmanvastuksesta, se on suhteellisen virtaviivainen auto varsin reilusti kallistetun tuulilasinsa ja suht matalan korkeutensa ansiosta. yhdeksänkympin vauhdissa ilmanvastus ei täten näyttele vielä kovinkaan merkittävää osaa.

Ei tuo kabussin pieni kulutus kuulosta pahalle. eikö se juuri taloudelliseksi rakennettu keveydellä ja pienellä koneella sekä ilmanvastuksella...?

Esim ei tuo vanha wiimakaan vie kun 20 ja hieman yli kun pitää 80km/h matkavauhtina. sekin on suht kapea ja matala niin taitaa tuo ilmanvastus aika suurta roolia esittää..

Muistan kun laskin Ylläksen hiihtoreissun kulutusta talvella ,,joskus 70 luvulla.
8Kutteri ja 57 Volvo vei n 30 hiihtolomalaista varusteineen karvan alle 20 l/1ookm
Pari kertaa piti laskea uusiksi, aina vaan sama tulos. Nopeutta pidettiin 80 pintaan.
Samalla reissulla 58 volvo vei n24 l. Nämä ovat aika hyvin muistissa juuri tuosta kulutuksesta johtuen.

voin kyl näin meidän kesken (hys hys..) paljastaa, et kabusin alhaisen keskikulutuksen salaisuus on juurikin gigapowerin magneettien käyttö..

Viime keväänä katseltiin vm 80 harraste kuorma-auto projektia, paikalla ollut bussiyrittäjä puheli et tämän ikäisellä autolla ei kannata ajaa mitään kun uusissa on niin paljon pienemmät kulutukset. En muista tarkkoja lukuja, mutta useista litroista puhui. Kaverilla on n. 25 bussia...
Eikä vielä edes käyttäneet giga magneetteja

en kyl täysin allekirjoittais bussiyrittäjän lausuntoa..

tollanen uusi auto vie väistämättä enemmän kaikkien saaste-/mukavuusvarusteidensa takia ku vanha auto.

tossa kesällä kävin tilausajolla muutaman vuoden vanhalla autolla, suoraa tasaista tietä bussi puolillaan ihmisiä ja keskikulutus asettui kahteenkymmeneenviiteen. muutamaa viikkoa myöhemmin vuosimallin 2011 autolla samankaltainen reissu, keskikulutus kakskytseittemän litraa.

ku vertaa noihin keikkabussin ritsoihin, joilla käyn silloin tällöin kurvailemassa, on ero jopa viittä litraa ritsojen hyväksi..

mikko kirjoitti: ku vertaa noihin keikkabussin ritsoihin, joilla käyn silloin tällöin kurvailemassa, on ero jopa viittä litraa ritsojen hyväksi..

Tuo johtunee siitä että vivustot on niin väljiä että ajaavat 1/3 1/2 kaasulla

Reddewil kirjoitti:

mikko kirjoitti: ku vertaa noihin keikkabussin ritsoihin, joilla käyn silloin tällöin kurvailemassa, on ero jopa viittä litraa ritsojen hyväksi..

Tuo johtunee siitä että vivustot on niin väljiä että ajaavat 1/3 1/2 kaasulla

ei noissa uusissa autoissa mitään vivustoja ole.

tarkoitan siis sanoa, että ajatuksesi on virheellinen mikäli ajattelet puolikaasulla ajelun olevan taloudellisempaa ku koko reservin käyttäminen. kiihdytykset vievät polttoainetta, tasaisen vauhdin pitäminen ei niinkään. näin ollen ripeä kiihdytys ihan täyskaasulla tavoitenopeuteen ja sit rullailu ja pintakaasu isovarpaan kynnellä on kaikkein taloudellisin tapa ajaa.

tää perustuu miuta viisaampien opetuksiin, sekä toki omaan kokemukseen. meil ei duunissa virallisesti mittailla kenenkään henkilökohtaista ajotapaa, mut autokohtaista tilastoa pidetään. miun vakioajokki vei monena vuonna vähemmän polttoainetta ku edes firman pari tilausajobussia joilla ei linjaa ajeta oikeastaan koskaan.

sääli et nyt on automaattivaihteinen ja kaupunkivälityksillä varustettu matalalattiavekotin enimmäkseen alla, parempi kilpailla ihan vaan itsensä kanssa taloudellisuudessa tuolla moottori- ja maanteillä ku työkavereilla on ihan oikeat linja-autot alla.

Joo en tiedä. Mut kyllä hän esitti ihan autokohtaisia lukemia mitä heillä vievät. Itsellä ei kokemusta muuta ku et se kuorma-auto ei siellä pajalla seistessään vienyt yhtään polttoainetta. Silti tuli kalliiksi harrastus.