Kylähullut Kulkurit

Moro!

Tätä sivustoa ahkerasti seuranneena ja kulkurikuumetta potien kysyn, että miten toimii hidastin . Tiedän kyllä pakokaasujarrun toiminnan, mutta nämä nykyajan hidastimet eivät ole tuttu asia. Jos joku viitsisi minua hieman valistaa asiasta. Tiedän että Suomessa ei tällä paljoakaan käyttöä ole mutta jos ulkomailla korkeanpaikanleirillä vierailee niin takaisin tullessa olisi hyvä olla olemassa.

Minun B10M autossani on "Telma"-merkkinen sähkömagneettinen hidastin. Kojelaudassa on vipu jarruvoiman säätöön. Telma on asennettu kardaanin väliin. Laite ei ole toiminnassa, joten en pysty kertomaan kokemuksia - ehkä sen voisi ihan mielenkiinnosta korjata samoin kuin tuon pakokaasujarrun. Edellinen omistaja oli nyppinyt nuo "turhakkeet" irti...

Vastaan lyhyesti.

Pakokaasujarrun lisäksi oli käytössä sähköjarru (-hidastin), joista Telma lienee tunnetuin. Perustui kardaani-akselin jarruttamiseen"sähköllä". Toiminta vähän noin niinkuin kuvainnollisesti kuten starttimoottorissa, mutta startataan tavallaan väärään suuntaan. Järeä vehje, mutta ei kovin pitkä-ikäinen.

Nykyisin on käytössä hydraulinenjarru (hidastin). Toiminta vaihdelaatikon jatkeena. Hydrauliöljyn virtausta estetään jarrutettaessa hidastimella. Öljy lämpiää ja vauhti hidastuu. Ja jos öljy lämpiää liikaa, toiminta lähtee uudemmissa pois päältä. Samoin, jos kaasupoljinta painetaan.

Minullakin ollut autossa Telma.. Oli vaan aikaisempien omistajien toimesta poistettu.. Siis itse hidastin..
"elektroniikka" ja tehoreleet on kyllä tallella.
Jostain kuulin että rikkoo Scaniassa vaihdelaatikon päädyn kiinnityksiä??

Mitä tarkoittaa lyhytikäinen? Minä nimittäin haluaisin omaani jonkun lisäjarrun kun ajokohteet on eteläeuroopan vuoristoalueella..

Eli jos jollain on jotain kertomista puolesta vastaan.. Telmaa saa käsittääkseni kohtuuhintaan romiksilta mutta jos se ei kestä edes kylähulluajossa niin ei siinä kait sit ole mitään järkeä.

Hydraulinen hidastin? Minkälainen on jälkiasentaa / mitä maksanevat romiksella, uutta tuskin tohdin lähteä ostamaan.

Kyllä se kylähullukäytössä kestää, josvain löytää ehjät osat. Ei niitä huvin oteta pois, vaan muun remontin yhteydessä jätetään pois rikkinäisenä

Hydraulihidastin on yleensä busseissa rakennettu vaihdelaatikkoon kiinteäksi jatkoksi. Ei sitä voi siitä pikkukummassa irrottaa asennettavaksi muualle.
Lienee noita toki muunlaisiakin, niin eikös kylähullulta onnistu "rojekti" kuin "rojekti". Jos ei hyvin, niin sitten huonosti .

Toimiva hidastin on kesäkelillä erinomainen varuste ilman vuoristoakin, voi jarrutella reippaammin tuhoamatta rumpujarruja. Mutta se on myös tehokas konsti liukkaalla kelillä lähteä peräluistoon. Eli liukkaalla kelillä pidettäköön pois päältä. ABS:ltä tulevan signaalin on tarkoitus potkaista hidastin pois päältä kun luisto havaitaan, mutta silloin se on yleensä jo liian myöhäistä, varsinkin vanhemmissa joissa ABS ja varsinkin hidastimen pois päältä meno reagoi hitaasti.

Täytyypä kysellä hidastinta maanataina Paimelasta ja tiistaina Savon keskuspurkaamolta.
Ja vähän mottorin tuki tyynyjä ja rattiakselin suojakumia ja paria pikku muuta asiaa

Löytyykös Scanian kalustoon suoraan sähköisesti ohjattua kytkimen työsylinteriä..
Sais vaihdelaatikon täysrobotiks matka-ajossa..

Scaniaan sähköisesti ohjattu kytkinsylinteri tuli vasta viime vuoden malliin, vai oliko jo edelliseen. Vain vähän yli 20 vuotta Volvoa jäljessä

Ehkä sitten pitää romikselta koittaa löytää iShiftin osaa ja soveltaa

Wonderi kirjoitti:Scaniaan sähköisesti ohjattu kytkinsylinteri tuli vasta viime vuoden malliin, vai oliko jo edelliseen. Vain vähän yli 20 vuotta Volvoa jäljessä

Anteeksi maalaisuuteni, mutta ei kai Volvollakaan I-Shi(f)t ole vielä parikymppiseksi ehtinyt? Vastahan EGS alkaa kolkutella 25 vuoden käyttöikää vanhimpien yksilöiden kohdalla... Vai tarkoitatko jotain tavarapuolen Volvoissa käytettyä robottivaihteistoa? Suomessa olevista Volvon busseista vanhin I-Shiftillä varustettu tiedossani oleva (B12B 6x2) on ensirekisteröity heinäkuussa vuonna 1998

Scanian Opticruise tais tulla jo - 94 markkinoille. Vanhemmissa on tosin kytkinpoljin, mutta sitä tarvitsee käyttää ainoastaa liikkeellelähdössä ja pysähdyttäessä. Automatiikka hoitaa vaihtamisen ajaessa, kytkintä ei silloin tarvita.
Melko guru saa kyllä olla, jos meinaa tavalliseen bussin mekaaniseen laatikkoon tehdä robotin. Siihen ei pystyneet autonvalmistajatkaan kunnolla, hattua nostan jos onnistuu.

Jeps.. Haasteet on kivoja
Kyllä kytkinpolkimen ajattelin säästää niitä hankalia paikkoja varten, tosin niin että se on pelkkä asentotieto joka kopioidaan kytkinservoon..
Mulla kun on tuo paineilmaohjattu laatikko, jota ohjaa ilmeisesti nokian poikien tekemä "televisio" pohjainen äly..
Heti alusta alkaen korvaan vaihteensiirron älyn ja uudella ja sama yksikkö tulee hoitamaan kaasun.
Välityssuhteet ja vääntökäyrä älyn karttaan ja sille annetaan ofsettia kaasupolkimen asennon ja mäen jyrkkyyden mukaan, vähän tuuminnan alla laittaako G voima vai kallistus anturin vai molemmat

Tuo automaatti osuus koodataan sitten kun on saatu kerättyä dataa ajo tapahtumista ja kytkimen käytöstä ihan normi kuskilla.
Ja jos ei sitä saa toimimaan mukavasti niin ainakin sain korvattua tuon varsin vika alttiin johtohässäkän CAN väyläpohjaisella tekniikalla.
(Oli aiemmat korjaajat kahdesta eri kohtaa vetäneet piuhan poikki ja jatkaneet holkkiabikoilla.. Kun sillä ajelin ja siirtelin niin oli vähän sattumanvaraista askin toiminta.
Ihmettelin mielessäni että ei kai ne kaikki voi olla nän huonoja, kuskithan olis jättäny kyseiset vehkeet tallille. No purkaessa syyt selvisi. )

Berkhof kirjoitti:Jeps.. Haasteet on kivoja

Ja jos ei sitä saa toimimaan mukavasti niin ainakin sain korvattua tuon varsin vika alttiin johtohässäkän CAN väyläpohjaisella tekniikalla.
(Oli aiemmat korjaajat kahdesta eri kohtaa vetäneet piuhan poikki ja jatkaneet holkkiabikoilla.. Kun sillä ajelin ja siirtelin niin oli vähän sattumanvaraista askin toiminta.
Ihmettelin mielessäni että ei kai ne kaikki voi olla nän huonoja, kuskithan olis jättäny kyseiset vehkeet tallille. No purkaessa syyt selvisi. )

Sulla on ilmeisesti CS ensimmäinen versio vai onko robotti?
Kyllä nuo sähkökepit on ammatikäytössä erittäin vikaherkkiä, mutta johtosarja ei ole ongelma, se kestää normaalisti hyvin.
CS/1 on kyllä onneton viritys, 4 sarjan autoissa alkaa tuo CS vaihteiston toiminta olemaan jo siedettävä.
Ongelma ei ole vaihteiston softassa, vaan vaihteiston rakenne on mekaanisesti vikaherkkä, se ei parane aivoja säätämällä.
Jos haluat parantaa laatikon toimintaa, pitäisi moni kohta vaihteistossa muuttaa esim. hallintakotelo, Hall-anturi jne. Vaihteiston syncronointikin on heikko, siihenkin pitäisi saada päivitys. Tai heikko ja heikko, kyllähän näilläkin laatikoilla jyrätään satoja tuhansia kilometrejä, suhteellista kaikki.

Laatikko on mulla ilmeisesti GS771, siirtäjäkopassa hal anturit ja planeetassa mikrokytkimet.
Pitkittäissiirtovaimennin jäätyi pihassa yhdeksi puuksi, maksaako uusi paljon vai romikselta toinen joka sekin lopettaa toiminansa.
Jos syncat on herkkiä niin tuo vaimentimen toiminta lienee elintärkeä. Ilmeisesti ei ainakaan vaihtoaikoja kannata optimoida

Ikävä kuulla jos laatikko on herkkä, olin kuvitellut että ovat bussikäytössä lähes särkymätöntä patarautaa.
Hmm.. Onkos ComfortShift se jossa on virtuaalivaihdekeppi?
Mulla ilmeisesti robotti kun on tikku jossa oli vaan isompaa ja pienempää sekä kiertokytkin mistä valittiin eteen / taakse.

Laatikosta kiinnostaa jos löytys kuvat, ja koneesta kans. Voin itsekkin tulla scannailee jos sinulla on kirjallisuutta.
Laatikosta tarkoitus vaihtaa kytkinvivun laakerit, ovat aika holot, kannattaako muuta tehdä kun aski on pöydällä.
Tosin minulla on tarkoitus tehdä moottorin ja laatikon suhteen vain pakolliset ja ottaa ne sitten työn alle kun auto on saatu leimattua.
Eipä tuossa tuon moottori vaihteistopaketin pois otossa kauaa mene

Mikäs HAL antureissa mättää, minun elektroniikka kokemuksella ne on liki ikuisia? Onko jossain oiottu vai ajetaanko niistä liian isoa virtaa Scanian kytkennöillä?

^
Virtuaalikepistä en tiedä, mutta CS on se, jossa on Saabin vaihdekeppi normaalilla H-kaavalla pultattuna yleensä kuskin penkin kylkeen. Samanlainen toki on Opticruisessakin, mutta kaava on erilainen. Mutta sinulla taitaa olla CAG (Computer Aided Gearchanging tms.) ? Pieni tikku manuaalivaihtamiseen kojetaulussa, kiertokytkin, jossa asennot R-N-A-M, matala vaihdenäyttö, joka piipityksen säestämänä näyttää kytketyn vaihteen ja tietokoneen vaihde-ehdotuksen, sekä kytkinpoljin, jolla varsinainen vaihtaminen "kuitataan"..?

Tuohan on oikeastaan yksi robottien pioneereista, Scania esitteli sen jo 1983, 7 vuotta ennen Volvon ensimmäistä Geartronic-räpellystä (hupaisaa, että Volvo otti henkilöautojen turbiiniautomaateissa saman nimen käyttöön...). Toki silloin oli myös muut liikkeellä, mm. Eaton ja ZF puuhasivat omiensa kanssa.

Ja taas mentiin suht' pitkälle varsinaisesta otsikosta...

"Virtuaalikeppi" = Ei mekaanista yhteyttä laatikkoon Ihan oma oivallus.
Joo.. Itsekkin mietin että on hidastimesta vähän karrannut tuo aihe, mut onhan se hidastin laatikossa kiinni.
Ei taida keskustelun siirto toiselle nimelle kotikonstein onnistua.

Berkhof kirjoitti:Laatikko on mulla ilmeisesti GS771, siirtäjäkopassa hal anturit ja planeetassa mikrokytkimet.
Pitkittäissiirtovaimennin jäätyi pihassa yhdeksi puuksi, maksaako uusi paljon vai romikselta toinen joka sekin lopettaa toiminansa.
Jos syncat on herkkiä niin tuo vaimentimen toiminta lienee elintärkeä. Ilmeisesti ei ainakaan vaihtoaikoja kannata optimoida

Sulla on CAG ja kymppilovinen laatikko.
http://up.servut.us/view/32219
Siinä on vielä ongelmana heikko planeetta, siinä on paljon ongelmia ollu.
Tuo vaimennin maksaa muistaakseni noin 800 euroa.
Täytyy huomauttaa, että tuokin laatikko robotilla kestää vaikka kuinka pitkään, kunhan malttaa robotin vaihtaa omaan tahtiinsa. Ei pidä mennä hyppimään vaihteiden yli ja yrittää näin nopeuttaa toimintaa. Ammattiliikenteessä heittoautona tämä vaihteisto ei yleensä kestä kovinkaan pitkään, osaava vakikuski ajaa pitkään.

Berkhof kirjoitti: Mikäs HAL antureissa mättää, minun elektroniikka kokemuksella ne on liki ikuisia? Onko jossain oiottu vai ajetaanko niistä liian isoa virtaa Scanian kytkennöillä?

Anturi vaan muuttuu epävarmaksi, eikä tunnista asentoja. Ne on valettu niin paksuun epoksiin, että aukaiseminen on mahdotonta.
Muistelen kuitenkin, että ihan vanhemmissa ne oli jopa purettavissa jotenkin. Osiahan siihen ei saa, uusitaan kokonaan.
http://up.servut.us/view/32216

Huh.. Vaimennin on ilmeisesti kullasta tehty
Tuolla hinnalla tarkastan kyllä jo omani onko varsi herkistettävissä..
Mielummin ostaa samalla rahalla muita osia.
Tosin jos paineet on karannu niin valmishan se on.
Harvinaisen selkeä sähkökuva. Mulla on CS kaavioita kyllä, ideahan on noissa aika pitkälti sama.
Robotissa vaan viety softa pidemmälle
Sen 700 kilsaa mitä tolla ajoin niin aski sinänsä tuntui toimivan laatkikon hapuilua lukuunottamatta.
Siinä oli se kojelaudassa oleva tikkukin paskana et se pomppas välillä lattialle ja silloinhan vapaa iskee kehiin.
Eipä se vaihteiden ylihyppiminen mitään iloa taida tuoda. Parempi lienee mennä optimi kierrosalueilla.

Kuinkas uuteen / mihin askiin kannattaa mennä että se on hyvä, en nyt ole vaihtamassa mut jos jostain sattuu tulemaan eteen
Tosin jos mun vuotuiset kilomäärät olis optimistisesti 25 tkm niin se on 10 vuodessa vasta neljännesmiljuuna.
Ja sit on jo muutenkin tilanne varmaan toinen.

Berkhof kirjoitti: Kuinkas uuteen / mihin askiin kannattaa mennä että se on hyvä, en nyt ole vaihtamassa mut jos jostain sattuu tulemaan eteen
Tosin jos mun vuotuiset kilomäärät olis optimistisesti 25 tkm niin se on 10 vuodessa vasta neljännesmiljuuna.
Ja sit on jo muutenkin tilanne varmaan toinen.

No jos automatiikkaa haluaa, Opticruise on se seuraava vaihtoehto.

Lisäys: Tuosta voit tarkistaa onko sulla oikea boksi ja kooditulppa, tulppa löytyy boksin kannesta.
http://up.servut.us/view/32222

Viitmat kirjoitti:Moro!

Tätä sivustoa ahkerasti seuranneena ja kulkurikuumetta potien kysyn, että miten toimii hidastin . Tiedän kyllä pakokaasujarrun toiminnan, mutta nämä nykyajan hidastimet eivät ole tuttu asia. Jos joku viitsisi minua hieman valistaa asiasta. Tiedän että Suomessa ei tällä paljoakaan käyttöä ole mutta jos ulkomailla korkeanpaikanleirillä vierailee niin takaisin tullessa olisi hyvä olla olemassa.

Alkuperäiseen kysymykseen
http://www.voithturbo.com/208920.htm

Puu Tiainen kirjoitti: Anturi vaan muuttuu epävarmaksi, eikä tunnista asentoja. Ne on valettu niin paksuun epoksiin, että aukaiseminen on mahdotonta.
Muistelen kuitenkin, että ihan vanhemmissa ne oli jopa purettavissa jotenkin. Osiahan siihen ei saa, uusitaan kokonaan.
http://up.servut.us/view/32216

Tuosta kuvasta päätellen Hal-antureissa ei ole vika, vaan tuossa lapsellisessa toteutuksessa. Antureilla luetaan holon vaihevivuston liikkeitä, eli vanhempi mikrokytkimiin perustava voisi olla varmempi, joskin kuluva. Tuossa täytyisi olla logiikka joku tottuu kasvaviin välyksiin ja osaa päätellä mihin suuntaan tanko on liikkunut

yllätys yllätys hal-anturitkin ovat vikaantuvia osia, vaikka toisin luulisi. senverran niitä on noihin työkoneisiin saanut vaihtaa. virtapiikitkö, sää vai mikä niitä syö, en tiedä.

Hmm..
Jos se on lämpö joka tuhoaa niitä syynä on suunitteluvirhe..
Jos se on jännitepiikki niin syynä on suunitteluvirhe.
Mitä tästä opimme. Emme yhtään mitään muuta kuin kaivamaan kuvetta. ...tana!

Niin se on, todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Scania on päivittäny anturia moneen otteeseen, viimeksi 05.