Kylähullut Kulkurit

Sama juttu paikallisen liikennöitsijän scaniassa. Olivat ihmetelleet yli vuoden terävää käyntiä ja sitten kurkanneet koneeseen Kuulemma koneremontin jäljiltä jakopään hammas pykälän pielessä. Yli vuoden ajoivat ja ei se sittenkään vielä särkynyt

Saman voi tehdä jos kansi "plaanattu" runsaasti, tai väärä, ohut kansipahvi, palotilan tilavuus tarttis em tapauksissa mitata ja paksuntaa tiivistettä tarpeen mukaan , pahveja on eri vahvuuksia :roll:Joissain männissä noissa kohdin on kolot, noi on syntyny "vahingon seurauksena", kuten minäkin :roll:Toi merkintä männässä vois olla ylikoko, joten, remonttia on ilmeisesti tehty, ja jako voi olla pie lessä. Muuten on pieni toi diiselin palotila, ja täysin käsittämätön sen toimintaperiaate, "puristetaan niin että syttyy palamaan". Mitähän aikoinaan sanottiin miehestä (henkilöstä) joka ton keksi, ettei vaan "ei sen jutuista tartte välittää se on semmoinen vähän kylähullu"

Näköjään on pikkasen venttiilit hipassu mäntään. Tuossahan sitä mainittiin jo mahdollisia syitä mikä tuon on voinut aiheuttaa.
Lisäksi ronskit ylikierrokset saattaa tehdä tuota, varsinkin jos koneremontin jälkeen uudella nokalla säädetään venttilivälykset liian tiukalle ja venttillijouset on jääny vaihtamatta.
Tuleeko mäntä lohkon kansitason yli? Ei saisi tulla yhtään.
Näissä koneissa venttiilit on kohtisuoraan mäntään nähden ja kestävät aikamoisia iskuja, olen nähnyt huomattavasti pahempiakin venttiilin jälkiä männissä, eikä venttiilit ole vielä taipunu.
Väljistä kiertokangen laakereista tuo ei voi johtua, silloin kuuluisu kolinaa ja öljynpaine olisi kadoksissa.
Aika kulahtanut moottori vai valehteleeko kuva.

Onko ne kaikki männät samanlaisia, löytyykö kaikista toi lukumerkintä.
Jokakerta joutuu kattoon ton sydämen asialla, ku siinä on tyylikkäitä vanhoja busseja
Toi kalkatus max kuormalla tuntuis siltä, että palotilat on pieniä.
Toi kalkatus ja jäljet männissä, ei välttämättä liity toisiinsa.
En uskalla sanoa, että ompas mielenkiintoista, ku viimeksi ku lääkäri sanoi, että "ompas mielenkiintoista", oli hengenlähtö lähellä

Suoraa arvoa ei varmaan löydy tuohon avautuneen venttiilin etäisyyteen kansitasoon nähden, mutta venttiilin liikematka kyllä pitäisi löytyä ja sen perusteella voi mittauksen suorittaa.

Kolina vedätettäessä saattaa johtua kiertokangen yläpään laakerista tai jopa haljenneeta männänhelmasta, vaikea sanoa kuulematta.

Muokkaus: venttiilin liikematkan voi tietenkin mitata kannen ollessa paikoillaan, säädä venttiilivälys nollaan, pyöritä moottoria käsin ja mittaa mittakellolla liikematka.

Veikkaan kyllä kiertokangen yläpäätä kolinan aiheuttajaksi. Koska öljynpaineet ovat hyvät se ei oikeastaan voi olla alapään laakeri.

Tai voihan se olla ihan mitä vaan, nää on joskus hankalia paikallistaa.

Ei taida olla arvoja tuohon annettu, mutta männäntapin välyshän on aikas pieni kiertokankeen, jotain parin satasen luokkaa.
Joten ei se alapäästään juurikaan heilu sivuttain, väljän laakerin kyllä huomaa heiluttamalla kiertokankea sivuttain.
Laakeri voi olla kuitenkin kulunut niin ettei välys tunnu joka asennossa.

Korjaan vähän sanomisiani, eli mäntä tulee jonkinverran lohkon tason yläpuolelle, mutta ei sylinterinputken yli.
Lohkon tasosta mitta on ainakin näillä uudemmilla D7 moottoreilla 4 kymmennystä. Ihan varmaa en mene nyt sanomaan tuosta TD70 moottorista, se kannattaa kuitenkin tarkistaa kirjasta.

Kiertokangen yläpään ja vähän aläpäänkin vika vois selvitä, jos on mahdollista pyörittää moottoria n. 45 astetta ohi yläkuolokohdan,
ja painaa sitte mäntää voimakkaasti alaspäin jonkun vaikka ison ruuvarin kanssa, ja kaikki lapset kuuntelemaan kuuluuko pienikin kolahdus
Jos männänrenkaat on hyvät ei liiku ihan pienellä painamisella
Ja tässä ja nyt kiroilen, ku kaikki näppiset vaatii h.....moisen hakkamisen ettei jää kirjaimia pois, mikähän olis kevyelläkin painalluksella toimiva näppäimistö, vai onko ton älyttömän kiinalaisten kanssa kilpailun johdosta , kunnollisten valmistus lopetettu, PÖH
Toivotan teille kolahtamatonta kokeilua

Sanoisin että jako on hieman pielessä. En usko että venttiilit kestää jos rauta vasten rautaa kolisee noinkin pitkään. venttiili ainakin tod näköisesti katkeaisi lautasen juuresta ajan mittaan.
VW Transporttereissa 2.5l olen törmännyt pariinkin tapaukseen joissa jako oli vesipumpun vaihdon jälkeen hieman aikaisella (uuden vesipumpun hihnapyörä hieman suurempi), ja samat ongelmat. Jako kohdalleen, nokka-akseli/kampura ja kolinat olivat menneisyyttä.
Diiseli on todella tarkka ajoituksistaan, muistakin kuin dieselpumpun ajoitukset.

Moi, tos luettua noita oireia ja kuvia ihmetellessä, alko tuleen mieleen että laakerimetalli kun on hyvin pehmeää sorttia ja männissäkin itsesään on jo pahat jäljet niin kyllä toi venttiilien törmääminenkin jo vaikuttaa laakereihin ja aiheuttaa kasvavaa välyskolinaa ajan kanssa.
Kovalla kuormituksella myös pakoventtiiliin kertyy lämpöä, joka aiheuttaa lämpölaajenemista kasvattamalla venttiilin pituutta. Huonon paloprosessin vuoksi pakoventtiiliin kertyy karstaa, joka haittaa/estää liika lämmön poistumista (epäedullinen palotapahtuma, jos jako on ollut pykälän pois paikoiltaan). Kuvissa tossa pakoventiilillä näyttäis olevan pahemmat "törmäysjäljet", josta voi päätellä niiden tulleen just kovasta kuormituksesta.
Voimakas karstaatuminen heikentää myös ruiskutussuuttimien suihkua, joka omalta osaltaan on heikentämässä palotapahtumaa, ja lisää karstaantumista. Kaikki nämä viat yhdessä aiheuttaa jatkuvan oravanpyärän, jonka loppumisen päätä ei tunnu näkyvän.

Voiskos tota kokeilla suurentamalla reilusti venttiilivälyksiä, jos loppuu klapina ja kuuluu vaan rapina, venttiileistä, kertois tilanteesta. Muuten se kyllä piankin korjaantuu issestään toi moottori, ommeinaan senverran tarkasti jo lähes kaikki vaihtoehdot käyty läpi
Ja sitte ku homma joskus selviää, saattaa se olla jotain ihan muuta, esim löysällä oleva pakosarja, katkennu laturin korva tai anopin käsilaukku hi

Nih jos jako on pielessä, jää vain toisesta venttiilistä jälki
Noilla jäljillä, jaon pitäis olla molempiin suuntiin pielessä, mikä tarkottais sitä, että nokkaakselin käytössö olis välyksiä, pitkä ketju, tai välyksiä rattaissa, tossa kai rattaat? Toi on varsin epätodennäköistä.
Yhteenvetona, kansi on matala, tai moottorissa liian pitkät tarvikemännät, ja koska jäljet on tota luokkaa, on myös kk.ylä tai alalaakerointi, enempi tai vähempi vaurioitunut.Tota...45astetta...kolahtaako, kannattaa kokeilla.

Kun kattelin noita kuvia uudestaan niin, huomasin että venttiilinjälkiä on useammassakin männässä (sanottiinhan se ihan tekstissäkin). Kyllä tuossa kannattaa selvittää männän korkeus lohkoon nähden. Mäntään voi jyrsiä syvemmät kolot ihan paikallaan ollessa, jos näyttää tulevan liian ylös tai jos paksumpaa tiivistettä on saatavilla.

Lisäys: Hemmetti kun jää tekstiä pois. Jos epäilet venttiilin ajoitusta, sen voi tarkistaa mittakellolla ja vauhtipyörän asteikolta purkamatta konetta.

vielä 1 mahdollisuus, venttiilien istukkarenkaat....

Oliskos toi motoku tarkoittanut,että jos venttiilien istukkarenkaita on vaihdettu ja jätetty korkeiksi, on aika tavallista, myös venttiilin lautanen voi olla paksu, tai nokkaakseli vääränlainen.(turboissa esim eri ku vapaasti hengittävässä). Ja turboissa isompi palotila.

Puu Tiainen kirjoitti:Kun kattelin noita kuvia uudestaan niin, huomasin että venttiilinjälkiä on useammassakin männässä (sanottiinhan se ihan tekstissäkin). Kyllä tuossa kannattaa selvittää männän korkeus lohkoon nähden. Mäntään voi jyrsiä syvemmät kolot ihan paikallaan ollessa, jos näyttää tulevan liian ylös tai jos paksumpaa tiivistettä on saatavilla.

Lisäys: Hemmetti kun jää tekstiä pois. Jos epäilet venttiilin ajoitusta, sen voi tarkistaa mittakellolla ja vauhtipyörän asteikolta purkamatta konetta.

Eiköhän tuo kolojen jyrsiminen mäntiin, ole äärimmäinen keino... Siinä jää lujuudet/paineenkestot laskematta + tarkat puristussuhteet. Itse ainakin suosittelen vaikka moottorinvaihtoa, ennenkuin venttiiliniskemien jyrsimistä mäntiin ! Toinen vaihtoehtoehto on, ettei poistu kotoa kauemmas kuin lompakko kestää hinata !

Onhan tuo kolojen jyrsiminen vähän prötähommia, mutta jos helpolla ja halvalla haluaa selvitä, voi sitäkin harkita.
Joskus muinoin jouduin sorvaamaan männistä materiaalia pois, kun vaihdoin vääräntyyppiset männät koneeseen. Autolla ajettiin ammattiliikenteessä vuosikausia, joten harrastekäytössä ei ole mitään ongelmia kestävyyden suhteen.
Samaisesta autosta oli kampiakselin kaulatkin mennyt pilalle, normaalisti olisi akseli koneistettu. Noh, uudet laakerit ja pyyhkäisy hiomapaperilla ja auto ajoon.

Juups en tiedä löytyykö, noista isommista moottoreista ketjua ? pienemmistä saattaa löytyä molemmat, ketju ja työntötangot. Asian kerroin vain siksi, jotta selviäisi miten jaon pielessä oleminen vois aiheuttaa, tommoset jäljet, ja lopussa luki ...Epätodennäköistä...

Ei kyllä tule heti mieleen missä isommassa diisselissä olis ketju, ehkä joku amerikanmoottori vois olla ketjullakin.
Kaivoin TD60:n kirjan esille. Venttiilin korkeudet oli ilmoitettu näin.

Noi on tosi mahtavia noi Puu Tiaisen dokumentit kiitos, siis 0,7-1,1mm kannen tasosta,ja sitte jos poikkeaa tosta yli 0,4mm menee venttiilit tai "seetit" uusiksi (meilläpäin ollu nimityksenä tolle istukkarenkaalle, joka viittaa lääketieteseen hi). Noi on usein ollu noi uudet koneistamattomat seetit tosi korkeita, ja on vaatinu hyvät kalvaimet, että on saanut mittoihinsa. Puu Tiaisen ei vissiin tartte kertoo, minkä alan ammattilaisia hän on
Alkuperäiskunnossa olevan koneen viat on yleensä helppo tunnistaa, ns. tehdyt viat on hankalampia

Tahtipuikot voi hyvinkin olla pikkasen vääntyny, hyvin yleistä tuommosissa tapauksissa. Jos on enemmän taipunu, sen huomaa jo säätöruuveista.
Katteltiin yhden moottorin sielunelämää endoskoopilla, nykyään ihan järkevissäkin hinnoissa ja todella laadukkaita.
Joihinkin voi liittää kamerankin ja napsia kuvia.
Vikatapauksissa todellakin hintansa väärti, kun ei tarvitse purkaa turhaan, olikohan jotain 200 euroa se perusmalli mitä kokeilin, silläkin kuva todella selkeä.
http://208.56.121.241/pietiko/tluett/pieties8.htm

Eipä mitään.
Niillä paremmilla tähystimillä näkee jopa takaviistoon hyvin, semmosen voi työntää suuttimen reiästä. Männässähän on se palotila, joten hyvin mahtuu sinne.

Nostinkupit kannattaa tarkistaa samalla, paljon ajetuilla on yleensä pinta puhki pohjasta ja kuppi kulunut kuopalle.

Henelle vielä kun puhuit siitä venemoottori mahdollisuudesta, siihen tarkoitukseen on mahdollisimman pitkäiskuinen moottori hyvä, ja valitse moottori johon on saatavana ns. merivarustus, sillä vene käytössä on hyvä olla vähintäin vesijäähdytetty pakosarja, mieluummin kaikki merivarustukseen kuuluvat kamat, volvoihin noita on kai parhaiten saatavana.
Tota...45astetta...kolahtaako, kannattaa kokeilla

arvelin tuossa ylempänä, kun nuo volvot syö istukkarenkaansa, tuohon ehkä asennettu uudet, jotka ovat syystä tai toisesta (jyrsimättä, väärät tai väärin asennettu) jääneet korkeiksi. mäntä kun käy "ihan venttiilissä kiinni" yläkuolokohdassa, miraamaton istukkarengas hyvinkin riittää siihen että venttiili ottaa mäntään.
istukkarengas voi myös olla senverran löysä, että kannen lämmetessä kunnolla on "pesässään irtonaisena" jolloin kilisee kunnes irtoaa kokonaan...
onkohan volvossa useita kansipahvikorkeuksia, kuten esim vw,ssä liian matala kansipahvi....