Kylähullut Kulkurit

Joo, ajattelin lähinnä että jätän Webaston ja tuon suodattimen.

Toisaalta, onko siitä haittaa, jos vain sulkee kaikki ylimääräiset kierrot noilla hanoilla?

Edit: Taikinoin tässä päässäni seuraavaa ratkaisumallia, jolla tuon Webaston moottorinlämmitysominaisuus saataisiin säilytettyä. Olenko täysin hakoteillä? Tuossa on tietysti tuo ohjaamon kierto jota kautta vesi päätyy Webastolta ennen pitkää takaisin syylärin kiertoon, mutta onko se koko ajan auki?

Tästä piirroksesta käy muuten ilmi, että autossa on vissiinkin lämmönvaihtimella toimiva vesikiertoinen moottoriöljyn lämmitysjärjestelmä, eli Webastolla saa öljytkin lämpimäksi pakkassäässä. Tämä olisi myös hyvä syy pitää Webasto toiminnassa.

Putken päät kannattaa tulpata jotenkin, nuo vanhat hanat ei välttämättä ole ihan 100% tiiviitä suljettuna.

Mun mielestä systeemi toimii noilla sun muutoksilla niin kuin ajattelit.

Ohjaamokierron saat kiinni kojelaudan vivulla (5), ja sen kuskin vieressä olevan patterin yhteydessä on sulku, sekä ihan perinteinen kerrostalopatterin termari (3) - joka lienee tukevasti jumissa.

Webaston toiminnan kannalta kriittinen komponentti on (10) merkin alapuolella oleva takaiskuventtiili. Jos se ei toimi, webasto lämmittää vain itsensä.

Justiin sitä ideoin tässä, että jos yhdistän tuolla violetilla putkella tuon suodattimen jälkeen tuon vedenkierron tuohon syylärin alaletkuun, Webaston vesi kiertää sekä siellä että tuolla ohjaamossa. Jos jätän letkun laittamatta, ainoa reitti Webaston lämmittämälle vedelle tuonne moottorin kiertoon on ohjaamon piirin kautta, koska sekä tuo patteripiiri että kattolämmityksen piiri ovat katkaistuja.

En ole LVI-asentaja, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, se vesi kulkee noissa takaiskuventtiileissä nimenomaan tuolta kartion kärjestä tuonne pallon suuntaan eikä toisin päin.

Juu, noin takaisku toimii, mutta jos se ei toimi, eli lähinnä jos se on kokoajan auki, se on vähiten vastustava reitti, jolloin webasto lämmittää vain itsensä. Kun webasto ei ole päällä jäähdytinneste kiertää moottorilta kennoille tuon takaiskun kautta eikä sen tarvii ängetä webaston ja sen kv pumpun läpi.

Ainakin sillä orkkiswebastolla tulee kyllä ongelmia jos kierrätät sen kaiken nesteen etukennojen kautta kuumaa tulee enemmän mitä putkea pitkin mahtuu siirtämään, jollain pienemmällällä 5-8kW webastolla tuossa tuskun on ongelmaa, tietysti kone lämpeää hitaammin.

Vesivirtauksen teho on
Ominaislämpökapasiteetti(4,2Kj/lK) x virtaus (l/s) x lämpötilaero (K),

Jos arvataan lämpötilan muutokseksi webastossa 20 astetta ja virtaus vaikkapa 12 l/min eli 0,2l/s (keittiöhanan virtaama) saadaan vesivirtauksen tehoksi 16,8 kW.

eli melko pienellä virtauksella pitäisi kyllä isonkin webaston pärjätä, mutta vaatii varmasti sen, että lämmityslaitteen kennon hana on auki, lisäksi webastolle tulevan veden pitää olla viileää.

Kysytään varalta toisin: Jos vaikka vaihdan tuon takaiskuventtiilin varalta, tyhjennän sihdin ja jatkan sihdin takaa katto- ja patterikierron sijaan suoraan syylärin alavesiletkuun, olenko turvassa ohjaamon liian nopealta lämpiämiseltä ja Webaston itselämmitykseltä?

Ei kai se ohjaamo liian nopeasti voi lämmetä, mutta se webasto tosiaan voi.

Ei kai noiden takaiskujen hajoaminen kovin yleistä ole, mutta hyvä vaan tiedostaa tuo kohta.

Sitä mä en tosiaan osaa sanoa että mikä tuolle olisi riittävä, mutta jos sen nyt aivoittelee niin että putkikoko ei pienene webastolta eteenpäin - eli jos se jakautuu kahteen putkeen, niiden kahden putken yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään sama kuin sen webastolta lähtevän, pitäisi maalaisjärjellä ajateltuna olla riittävän paljon röörillä kapasiteettia. Sitä mä en tietenkään osaa sanoa siirtyykö lämpö sitten riittävää nopeutta lohkoon, tuohan on jonkintasoinen ongelma jo ihan henkilö/pakettiautowebastoissakin.

Mun mielestä meillä on kuorma-autossa 6kW tehoinen webasto, joka lämmittää hytin sekä 12l moottorin, eli pelkkä koneen lämmityshän ei missään tapauksessa vaadi noin isoa webastoa, vaikka se enemmän lämpöä sitookin kuin 2 litrainen.

Mikaeli kirjoitti: ↑18 Huhti 2021 21:11 Vesivirtauksen teho on
Ominaislämpökapasiteetti(4,2Kj/lK) x virtaus (l/s) x lämpötilaero (K),

Jos arvataan lämpötilan muutokseksi webastossa 20 astetta ja virtaus vaikkapa 12 l/min eli 0,2l/s (keittiöhanan virtaama) saadaan vesivirtauksen tehoksi 16,8 kW.

Jos tuolla on tavallinen 30kW webasto, niin tuohan on vain suunnilleen puolet riittävästä?

Juu, vain puolet riittävästä täydellä teholla, en googlesta löytänyt, onko tuossa muita tehoja? Ainakin 14 kW binar lämmittimessä on 3 eri tehoa, pienimmällä teholla pysyy rekassa päällä läpi yön. Tämä siis säätää itsestään tehoa lämpötilan mukaan. Hyvin on tarjennut nukkua... Jos tuo 30 kW käy aina täysillä, se on melko lailla äkänen lämmityskäyttöön.

Ainakaan en ole siinä koskaan huomannut muuta kuin täyden tehon tai sellaisen tyhjän kohinan, joka on mielestäni jäähdytyskäyttöä.

Eihän kiinteistöjenkään öljylämmittimet käy millään osateholla, vaan kaikki tai ei mitään, rakenteellisestihan tuo iso webasto on samanlainen kuin kiinteistöjen lämmittimet, eli se polttoöljy jotenkin sumutetaan sinne ja sytytetään kipinällä, eikä poltella jossain maljassa hehkutulpalla kuten pikkuwebastoissa.

Hyvä tieto, tämä vaikuttaa vähän tai aika paljonkin lämmitysjärjestelmän suunnitteluun.

Jule kirjoitti: ↑19 Huhti 2021 17:20

Eihän kiinteistöjenkään öljylämmittimet käy millään osateholla, vaan kaikki tai ei mitään

Tämä pitää pääsääntöisesti paikkansa omakotipoltin kokoluokassa. Yleisimmin markkinoilla olevista ratkaisuista seuraava pykälä ylöspäin on sitten kahdella/kolmella erillisellä suuttimella olevat koneet kerrostaloissa ja portaattomasti säätyvät on jo luokkaa kauppakeskuksen lämmityksissä käytettäviä karkeasti 1MW ja ylöspäin.

Aika huono hyötysuhde taitaa tuommoisessa 30kw webastossa olla, jos se riittää bussia pitämään lämpöisenä, kun normi omakototalon lämmitykseen ja käyttöveteen riittää se perus 17kw

Peltsi kirjoitti: ↑19 Huhti 2021 19:55

Jule kirjoitti: ↑19 Huhti 2021 17:20

Eihän kiinteistöjenkään öljylämmittimet käy millään osateholla, vaan kaikki tai ei mitään

Tämä pitää pääsääntöisesti paikkansa omakotipoltin kokoluokassa. Yleisimmin markkinoilla olevista ratkaisuista seuraava pykälä ylöspäin on sitten kahdella/kolmella erillisellä suuttimella olevat koneet kerrostaloissa ja portaattomasti säätyvät on jo luokkaa kauppakeskuksen lämmityksissä käytettäviä karkeasti 1MW ja ylöspäin.

Aika huono hyötysuhde taitaa tuommoisessa 30kw webastossa olla, jos se riittää bussia pitämään lämpöisenä, kun normi omakototalon lämmitykseen ja käyttöveteen riittää se perus 17kw

Kattilat yleensä 17 kw omakotitaloissa ( perustuu pinta-aloihin, vesitilavuuteen/ massaan ym) ,, mutta poltin ( suutin) on samaa luokka kuin bussin webastossa. ( esim oilon junior max jatkuva teho lähes 30 kw ”jatkuvalla liekillä”), suurin ongelma ylisuuressa webastossa bussissa paloajat lyhyitä toisaalta saa nopeasti lämmintä jos kytkee varaajan järjestelmään * lämminvesi” ja/ tai keskuslämmityksen varasto toimii paremmin. ( webastoissa sähköä kuluu star/ stop käytössä enemmän ym ong, parhaiten nuo pelaa mahd pitkällä polttoajalla taloudellisimmin pienemmillä savu/ äänihaitoilla.

Peltsi kirjoitti: ↑19 Huhti 2021 19:55 Aika huono hyötysuhde taitaa tuommoisessa 30kw webastossa olla, jos se riittää bussia pitämään lämpöisenä, kun normi omakototalon lämmitykseen ja käyttöveteen riittää se perus 17kw

Käsittääkseni se hyötysuhde on ihan kunnossa, mutta jos ajattelee hieman tuota bussin rakennetta ja käyttötarkoitusta.. Ohut eristys seinissä siellä täällä, seinäpinta-alasta yli 50% ikkunaa, hemmetin isoja ovia auotaan jatkuvasti, jonka lisäksi tuon webaston tarkoitushan on esilämmittää se auto kohtuullisessa ajassa, ilman että moottoria täytyisi pitää tuntukaupalla käynnissä.

Nykyaikaisessa reiluny 100m² okt:ssa on lämmitystehon tarve eteläsuomessa jotain 7kW kieppeillä, öljykattilathan on yleensä enemmän tai vähemmän ylimitoitettuja, koska miksipä ei?

Kestääkö tuo sumuttava 30kw Webasto käyttää lyhyitä pätkiä paremmin kuin kupissa keittävä pikkulämmitin? Silloinhan tuo iso teho ei olisi niin paha asia, jos autossa on ees jonkinlainen vesimäärä varaamassa lämpöä.

Ja tähän projektiin liittyen, mun mielestä kytkentä, jossa lämmitin on kytketty etuosan putkistoon ja moottoriin haaroittamalla, on aivan hyvän kuuloinen. Ehtona toki se, että kytkentä moottoriin on sellainen, jotta vesi kiertää hyvin moottorissa. Tämähän selviää kädellä koskettelemalla, kun lämmitin on päällä. Näin kytkettynä esim talvella on mukava lähteä reissuun kun kuski ja kone tarkenee alusta alkaen. Kyllä se lämpö ehtii sinne 10 l moottoriin siirtyä aivan hyvin, jos vielä öljynlämmitinkin löytyy, niin aina vaan paranee.

Jos moottori lämpenee vain osittain, esim. Vain päädystä, kannattaa kytkentäkohtaa moottoriin muuttaa, muuten lämmitin sammuu kuumuuteen, kun saa moottorista paluuna lämmintä vettä.

Tässä ehdottamassani kytkennässä ei muutu mikään muu kuin se, että oikaisen tuosta tuon kattolämmityksen ja patterien lämmityksen ohi suoraan sinne, mistä vesi meni alunperinkin koneelle. Tuossa piirroksessani näkyvä violetti "uusi letku" ohittaa nuo kattokierron ja patterikierron ja menee suoraan tuonne syylärin alaletkulle kulkematta em. lämmityselementtien kautta.

Jäin miettimään, että pitääko tässä ruveta pienentämään tuota Webaston suutinta tms., kun ei tartte enää lämmittää kuin moottori ja ohjaamonkierto.

Tai sitten vain on tyytyväinen, kun esilämmitysaika lyhenee? Itse lähtisin tehon pienennykseen vasta sitten, jos ylikuumenee ennen kuin kone lämmin.

Ite mietin kans tuon 30kw pientämistä suuttimella ja ilmansaannilla mutta kun noita pienempiä vesiweboja saa nykyään noin 200€ niin tilasin semmosen tosin hyllyllä vielä oottelee asennusajankohtaa.

Ite pähkäilin että tuo pätkäkäyttö ei oo hyvä pitemmän päälle.

BussMAN kirjoitti: ↑19 Huhti 2021 20:46
esim oilon junior max jatkuva teho lähes 30 kw ”jatkuvalla liekillä”)

Ei ole. tai jos joku näin säätää, hän tekee väärin. Kattilatehon ollessa 17KW hihavakiolla 92% kattilahyötysuhteella maksimi poltintehoksi voidaan säätää n.18,5KW Suurempi teho aiheuttaa liikaa tulipesärasitusta, joka lyhentää radikaalisti käyttöikää.

Harvoin näitä säädetään edes ihan maksimi tehoille asti.

Jos otetaan vaikka Junior LJ10 0,5g/60/s(danfoss) suuttimella on sumutuspaine säädettävä 7bar ja tällöin ollaan häviöiden jälkeen siinä 17KW kattilatehossa.
Ilmansäätö kiekko 3,5 kohdalle ja hienosäätö analysaattorilla tapauksesta riippuen 3,5-4,0 hapelle.

Suutin voi webastossa olla sama, teho määräytyy sumutuspaineella. Tosin jotta 0.5g suuttimesta saadaan 30KW on sumutuspaineen oltava 22bar.

Saatatkin jo arvata mitä teen työkseni...

Mikaeli kirjoitti: ↑20 Huhti 2021 11:48 Tai sitten vain on tyytyväinen, kun esilämmitysaika lyhenee? Itse lähtisin tehon pienennykseen vasta sitten, jos ylikuumenee ennen kuin kone lämmin.

Hyvä idea. Näin teki osuuskaupan väki ja linjuri-ihmiset olivat tyytyväisiä.

Tere.

Nuitahan mainostavat Webaston thermotoppeja jatkuvaan lämmitykseen. Oiskohan ne juuri tähän sopivia...
Itsellä jokin hankinta myös edessä.
Jääköön iso weba moottorille ja ajopattereille.

Mikko

Projekti etenee. Teräkset jysähtivät pihaan, ostin samaa, mistä kori on tehty (EN 1.4003) ja laitan ne kiinni OK67.70 -puikoilla, jotka passaavat tuohon hommaan hienosti.

Lattiat alkavat olla pois, vielä on kaikenlaista pikkusälää paljon tehtäväksi.

Putkihommia. Otettiin patterihimmeli pois ja oikaistiin linja kuten aiemmissa piirustuksissani suunnittelin.

Homma etenee, katossa on eristettä.

Tänään tuli lisäksi postia, en koskaan lakkaa hämmästelemästä tuota suomalaista laatua: Korikohtaiset piirustukset tästä nimenomaisesta 502:sta.

Kohta aletaan ottamaan ilmastointikoneen osia pois katolta. Carruksen manuaalissa ei ole merkitty sulaketta erikseen jääkaapille. Tuossa on sen sijaan sulake F103 joka on sähkökaavion mukaan 80A mutta akkutilassa on sen sijaan 100A liuska, tämä on merkitty kaaviossa sanalla "kylmälaite."

Kai on turvallista olettaa, että tuo satasella sulakkeella oleva "kylmälaite" ei ole tuo auton jääkaappi, vaan katolla oleva ilmastointikone?

seepra kirjoitti: ↑28 Huhti 2021 12:59 Tänään tuli lisäksi postia, en koskaan lakkaa hämmästelemästä tuota suomalaista laatua: Korikohtaiset piirustukset tästä nimenomaisesta 502:sta.

Minkälainen prosessi oli noiden saaminen? Itse laitoin viestiä Carrukselle heti bussin Vainolta ostettuani mutta en saanut koskaan mitään vastausta, niin mietin että kannattaako kysellä perään.