Kylähullut Kulkurit

Tuuletus toimii siinä tapauksessa, että saa tehtyä täysin höyrytiiviin ja riittävän paksun eristyksen siten, että tuuletusrako on auki ulkoilmaan.
Vähän menee vaikeaksi ja auton köyttöolosuhde on kuitenkin sellainen, että saattaa sadevettäkin eksyä sinne rakoon. Jos ei muuten niin pyörteilevän ajoviiman vaikutuksesta.

Helpompi siis tehdä riittävä eristys siten, että eriste on tiiviisti kiinni pellissä ilman mitään rakoja.
Silloin ei kondenssia voi pellin sisäpintaan tulla.

Eikös sulla ollu se rakenne yhtenäinen että pintamateriaalit on liimattu kiinni pir levyjen päälle.
Silloinhan on mahdollista tehdä täysin umpinaista pintaa.

Itselläni taas on koolaukset katossa ja seinissä joihin pinnoitteet ja kalusteet tulee kiinni,eli periaatteessa jossainmäärin kylmäsiltoja ja reittejä veden kulkeutumiseen on.
Siis seepralla tuo yhtenäinen rakenne..

Vesi valuu alaspäin ni olisko toimiva joa tuo rako olisi alhaalta jotenkin auki ilmankierrolle ja reitti uloa valuville kondensiovesille? Sillon toki taas tuo roiskuva vesi asettas haasteet

Pointtini kosteudenhallinnasta on se, että täydellinen kondenssieristys (metalli- ja lasipinnoille) onnistuu vain paperilla. Varsinkin jos kondenssieristys tehdään jollain levytavaralla tai vastaavalla, ei sitä saa mitenkään jokaiseen pintaan kiinnitettyä tarkasti (pakussa haaste on satakertainen). Myös pitävän höyrynsulun tekeminen on hankalaa. Toki eristäminen ja siinä onnistuminen helpottuu jos auton purkaa niin täysin että jäljellä on vain metallia ja lasia.

Itse käytän eristeenä lähes pelkästään solukumieristeitä. Taipuu mukavasti erilaisiin muotoihin, pysyy tiukasti kiinni kontaktiliimojen kanssa, eikä välitä kosteudesta pätkääkään. Armaflexiä edullisempaa tavaraa löytyy tästä https://www.solueriste.fi/solukumierist ... 32_95.html. Kontaktiliimat ja saumateipit saa samasta kaupasta.

Yksi ongelma näiden katiskojen kanssa on se että ne eivät pidä vettä. Jos ei katto vuoda niin sitten vuotaa ikkunasaumat. Ennemmin tai myöhemmin. Eli teitpä kuinka loistavan höyrynsulun tahansa, on katto- ja seinärakenteissa vettä jossain vaiheessa aivan varmasti. Siksi kannattaa vähän miettiä että mihin ne vuoto- ja kondessivedet päätyy ja voisiko niitä ohjata rakenne- ja materiaalivalinnoilla sellaiseen paikkaan josta ne pääsee kuivumaan tai ainakin niin että vahingot tulisi minimoitua. Eli mm. hyvä tuuletus.

Tämä ei ollut mikään asiantuntijalausunto tai myyntipuhe. Jokainen tekee omalla tavallaan ja se onkin tämän harrastuksen parhaita puolia. Itse pidän tuulettuvan rakenteen tekemistä helpompana, toinen pitää kondenssieristystä helpompana. Mahtavaa luovuuden vapautta

Transitin seiniin laitoin eristeeksi tätä https://shop.jforce.fi/product/63/matka ... 70mm-13kpl. Pois lukien alimmat helmakotelot. Eristeellä ei tukittu pilareita. Seinän pintaan liimasin solukumieristeen. Sen päälle vielä pieni pystykoolaus ja vaneri pintaan. Solukumi kun toimii höyrynsulkuna, niin sen ja pintarakenteen väliin täytyy jättää tuulettuva tila. Sama homma tietysti pakun alkuperäisen seinärakenteen kanssa, että siitäkin piti tehdä hengittävä tuuletusluukkujen avulla. Ei tämä mikään oppikirjaratkaisu ole, kunhan pohdiskelin että jos vaikka näin.

download/file.php?mode=view&id=11894

Siellä peltien koteloissa valuu solkenaan vettä tekee mitä tahansa. Kondenssia esiintyy 12kk / vuosi keskimäärin. Joku kovettumaton alustamassa olisi parasta tuonne eristeiden alle ja tasaisiin kohtiin bituumimattoa. Joka tapauksessa pintapeltien ja koteloiden hitsauksen voi unohtaa näiltä osin. Kannattaa katsoa rakenteiden kunto ennen eristystä ja miettiä kuinka moneksi vuodeksi itselleen majapaikkaa pyörillä haluaa.

Kenelläkään kokemusta paku- projekteissa käytetystä kondenssin esto pinnoitteesta?