Kylähullut Kulkurit

miten olette eristäneet katon, seinät ja lattian

Taitaa olla suosituin toi finfoam ja luulen että pelkästään siitä syystä että on paras lämpökerroin eli selviää ohuemalla levyllä

autoverhoomo TMI CLASSIC omistaja sanoi nähneensä pakettiauton ,johon oli oikein huolella pursoitettu uretaania äänieristykseksi muutama vuosi aiemmin, oli kuulemma ikkunat ja moottori enää ruosteettomia,kuin olisi ollut mereen kastettu......ilmeisesti uretaani kuivuessaan tms. kerää kaiken kosteuden ympäristöstään......eli sitä en ainakaan suosittele

Saattaa olla, että tuohon paku-raukkaan on kondesoitunut vettä pellin ja urtsin väliin - sieltä vesi ei pääse haihtumaan. Kyllä urtsivaahdolla voi eristää. Ei urtsi rautaa syö - vaahto sitoo kuivuessaan itseensä ilmankosteutta ja kovettuessaan urtsin rakenne on umpiisoluinen eli kosteus ei liiku suuntaan eikä toiseen.

Toisin kuin Styrox, joka koostuu pienistä yhteen liiskatuista palloista joiden välissä kosteus pääsee siirtymään. Kun Styrox kerran vettyy, niin se ei kuivu ikinä.

Mikäli aiot käyttää Finnfoam-levyjä ne olisi hyvä kiinnittää mahdollisimman tiiviisti peltiin ja palkkeihin, jotta ilmarakoja ei jäisi. Alle jäävän peltipinnan ja rakenteiden tulisi olla tervettä ja kunnolla pohjamaalattua. Muuten saattaa korroosio iskeä nopeaan.

Ja hitsaushommat kannattaa tehdä (kunnolla) ennen urtsittamista. Sillä niitä ei voi kovin helposti paikkailla jälkikäteen.

Itse ajattelin käyttää "telttapatjaa" eli rakennuksilla käytettävää solumuovia. On helppo muotoilla ja voisi hyödyntää bussin kaarevat muodot kun ei tarviisi koolata suoraseinäiseksi / kattoseksi. Katossa tuossa näky olevankin styroxi + telttapatja ilmakanavien päällä.

Rosvolinna MB:ssä minulla on tuollaista solumuovitavaraa eristeenä. Levyssä on sisäverhoiluna huopakangas, joka on pinnaltaan messumaton tapaista. Solumuovia on levyssä noin kahden sentin paksuudelta, Levy on liimattu kiinni auton alkuperäiseen pahvintapaiseen hyttiverhoiluun.

Alkuperäisen hyttiverhoilun alla on pelti, joka on kauttaaltaan käsitelty korinsuojaaineella tahmeaksi. Ei ole ainakaan ensimmäisenä 20 vuonna ruostunut.

Toisaalta Rosvolinnaa ei talvella kovinkaan montaa kertaa lämmitetä asuttavaan lämpötilaan. Yleensä on asuntovaunu mukana majoittumiseen.

Muutaman kerran olen auton lämmittänyt pakkasella. Tähän on riittänyt 2k sähköpuhallin tai petroolilämmitin. Primus 2490 on vielä odottamassa pajan hyllyllä. Suurin osa lämmöstä tuntuu karkaavan tuulilasin kautta - on muuten aika iso kylmäpinta.

Solumuovilevyä on helppo työstää ja kiinnittäminen sujuu kontaktiliimalla, muovi oli asennettu autoon edellisen omistajan toimesta. Itse olen tehnyt verhoiluun muutamia muutoksia ja siinä yhteydessä tullut tutuksi materiaalin kanssa.

Seuraavaan autoon laitan tällaista:

http://www.onnshop.fi/attachments/10756 ... //ACES.pdf

13mm eristepaksuus riittäisi hyvin kauttaaltaan. Tämä kyllä maksaa mansikoita mutta on varmasti hyvä eriste ikkunoihin ja sisäverhousten pintoihin. Päälle voi liimata pintamateriaalin. Yritän etsiä vastaavan vielä solumuovisena telttapatjamateriaalina joka olisi itseliimautuvaa.

Täältä löyty levynä ja putkena ja hinnatkin on tiedossa.

http://www.kespet.fi/hinnastot/K-Flex_S ... nnasto.pdf

Bussiton kirjoitti:Taitaa olla suosituin toi finfoam ja luulen että pelkästään siitä syystä että on paras lämpökerroin eli selviää ohuemalla levyllä

Uretaanissa on paras lämpökerroin (U-arvo) ja sitä saa levytavarana. http://www.spu.fi/eristeet_tuotteet

Se toimii samalla myös höyrynsulkuna, eli se on esim autosaunaa rakentaessa paras vaihtoehto. Tuo höyrynsulkuominaisuus on myös juuri se syy, miksi pullouretaania ei kannata käyttää, sillä kun uretaani laajetessaan täyttää kaikki ilmaraot, niin pellin ja uretaanin väli ei koskaan pääse kuivumaan. Uretaani ei ime itseensä vettä (kuten villa ja solumuovit), mutta jos siinä on pienikin rako, niin kylmään peltiin pääsee kondensoitumaan vettä, joka ei kuivu millään ja pelti mätänee. Mutta levytavara ei mene tiiviisti kiinni peltiin, joten pelti pääsee kuivumaan ja höyrynsulkuominaisuuden vuoksi se veden kondensoituminen on myös hyvin pientä, varsinkin jos saumat tiivistää esim alumiiniteipillä. Halpaa se ei kyllä oo.

siitä uretaanista lisää,nyt uudesta V8 lehdestä lainattua sivulta 89 :

"ruostevaurioita ei näkynyt ja kyljet vaikuttivat suorilta.totuus oli kuitenkin toinen;paksu fleikkimaali oli pitänyt auton pellit ja pakkelit nipussa.takakyljet olisivat varmaan pysyneet kasassa ilman peltiäkin.levikkeistä löytyi maalikerroksen alta melkoinen määrä uretaania ja pakkelia.vesi oli muhinut uretaanin alla ja pelti oli kadonnut miltei kokonaan."

eli jotain muuta sinne eristeeksi

Tietty tota pullouretaania ei kannata ruiskia suoraan pellille, mutta tota levyuretaania kun laittaa niin sinne jää väkisinkin ilmarako

Bussiton kirjoitti:Tietty tota pullouretaania ei kannata ruiskia suoraan pellille, mutta tota levyuretaania kun laittaa niin sinne jää väkisinkin ilmarako

Mutta mitäs se ilmarako haittaa? Sehän on vaan hyvä, kun peltiin pääsee jokatapauksessa kondensoitumaan talvella kosteutta, niin se ilman kierto pääsee kuivattamaan sen. Sama systeemi on rakennuksissa käytössä mm. ulkoverhouksen (esim tiili ja lauta) ulkopinnassa on ilmarako, mikä on sen takia että kosteus pääsee kuivumaan.

Kattokaapa havainnoillistava linkki.
http://www.kolumbus.fi/esalei/fysiikka.htm


Eli tähän auton eristykseen liittyen:

Kuva 1. (musta on pelti)
Ilman eristystä kaikki kosteus tiivistyy sisäpuolelle kylmään peltiin. Kotelosuojaus auttaa väliaikaiseen kosteuteen ja ilman kierto kuivattaa kosteuden ennenpitkää.

Kuva 2. (musta on pelti)
ÄLKÄÄ TEHKÖ NÄIN!!
Eli kosteus tiivistyy edelleen peltiin ja se imeytyy lähellä olevaan eristeeseen joka pitää pellin pitkään märkänä (esim. Villa). Vielä pahempi on pullouretaani, joka on kiinni pellissä. Se ei ime vettä, mutta sen reunoilta pääsee vesi kondensoitumaan pellin ja uretaanin väliin. Uretaani toimii kuitenkin hyvänä höyrynsulkuna, joka aiheuttaa tässä tapauksessa sen, että pelti on aina märkä.

Kuva 3. (musta on pelti)
Tämä on mahdoton autossa, koska ulkopuolelta on aika mahdoton eristää.

Kuva 4. (vihreä on pelti)
Kun tätä kuvaa sovelletaan, niin päästään parhaaseen ratkaisuun. Jätetään kuvan ilmarako pellin ja eristeen väliin, koska vesi kondensoituu sinne, mutta liikkuva ilma saa sen kuivumaan.

Eli Pelti > ilmarako> levyeriste> (höyrynsulku)

Levymäinen uretaani toimii samalla eristeenä ja höyrynsulkuna.

Eiku sitä just meinasin että on hyvä kun jää pakostakin se rako sinne levyn ja pellin väliin

Mineraali / lasivilla on kaikkein pahin, sillä kastepiste muodostuu eristeen sisään. Villan sisältä kosteus ei poistu kovin helposti. Uretaanilevy ei päästä kosteutta sisäänsä.

Kosteuden kannalta paras ratkaisu olisi, että materiaali harvenee ulopäin mentäessä. Esim rakennuksissa, sisämaali - kipsilevy - kosteussulku - villa - tuulensuojalevy - ulkoverhoilu. Autoissa tämä ei oikein onnistu. Rakenne on pikemminkin toisinpäin, joten kosteusongelmia syntyy helposti.

Pikeä vaan kaikkiin sisäpuolen metallipintoihin ja reilulla kädellä. Tuo ilmarako kuulostaa järkevältä, mutta en usko että siellä raossa kovin kova viima käy. Kondenssia ei muodostu mikäli levykerros on tiivis ja tuuletusrakoon ei pääse lämmintä ilmaa. Kastepiste muodostuu eristeen sisään. Puurimotusta kannattaa välttää viimeiseen asti. Ainakin kaikissa minun korjaamissa asuntovaunuissa kalikat ovat saaneet hapanta vuosien saatossa vuosivat saumat tai ei.

Kyllä minä olen kanssa sitämieltä runsaasti vaan pikeä peltiin ja sitten ruiskutettu uretaani siihen pien päälle. Kun tuo piki kunnolla tarttuu tuohon peltiin, vois olla jos kuumaa pikeä vielä laittaa niin tarttuu vieläparemmin ja siihen ruiskutettu uretaani, oikea ruiskutettu ei mikään pullouretaani. Tai sitten on tehtävä alumiinipellistä tai rosterista.

Lueskelin läpi suurella kaikki eristystä koskeneet mielipiteet; Ihan noin yleisesti uretaaneista ihmiset luulevat että kaikki mikä on keltaista ja eristää ovat samaa ainetta; polyuretaania. Myös toisinpäin todettuna sellasesta polyuretaanista minä en tiedä mutta laitoin Finnfoamia. En nyt selitä niin tarkkaan kaikkea mutta sitä rautakaupan pilliuretaania EI sais pistää muuhun kuin ikkunanpieliin. Se on yksikomponenttinen aine jonka reagenssina on ilmassa oleva kosteus. Jos haluaa hyvän tarttuvuuden kostuta pohja, varmasti nappaa lujaa kiinni. Toisaalta umpiossa(kotelossa) se jää liemeksi koska ei saa kosteutta. Solurakenteeltaan se on avosoluista (raaputa sitä kynnellä ja katso luupilla). Siinä on sananmukaisesti kuin miljardi pingispalloa ja takuulla käy niin kuin TMI CLASSIC ja V8 ovat todenneet.
Jos jotain eristätte ja puhutaan urtseista käyttökelpoisia UMPISOLUISIA (raaputa, katso luupilla, puhalla ilmaa) rautakaupan tuotteita ovat Finnfoam,SPU ja sellanen sininen eristelevy.Jatkan tätä kirjoitteluani jos mielenkiintoa ja mielipiteitä on. Kiitos ja rakentelun iloa.

mustang10 kirjoitti:Lueskelin läpi suurella kaikki eristystä koskeneet mielipiteet; Ihan noin yleisesti uretaaneista ihmiset luulevat että kaikki mikä on keltaista ja eristää ovat samaa ainetta; polyuretaania. Myös toisinpäin todettuna sellasesta polyuretaanista minä en tiedä mutta laitoin Finnfoamia. En nyt selitä niin tarkkaan kaikkea mutta sitä rautakaupan pilliuretaania EI sais pistää muuhun kuin ikkunanpieliin. Se on yksikomponenttinen aine jonka reagenssina on ilmassa oleva kosteus. Jos haluaa hyvän tarttuvuuden kostuta pohja, varmasti nappaa lujaa kiinni. Toisaalta umpiossa(kotelossa) se jää liemeksi koska ei saa kosteutta. Solurakenteeltaan se on avosoluista (raaputa sitä kynnellä ja katso luupilla). Siinä on sananmukaisesti kuin miljardi pingispalloa ja takuulla käy niin kuin TMI CLASSIC ja V8 ovat todenneet.
Jos jotain eristätte ja puhutaan urtseista käyttökelpoisia UMPISOLUISIA (raaputa, katso luupilla, puhalla ilmaa) rautakaupan tuotteita ovat Finnfoam,SPU ja sellanen sininen eristelevy.Jatkan tätä kirjoitteluani jos mielenkiintoa ja mielipiteitä on. Kiitos ja rakentelun iloa.

Finnfoam ja se sininen eristelevy on polystyreeniä, kuten on normaalistyroksikin. Eli se on ihan eri muovia. Sen rakenne vaan on umpisoluinen kun styroxi koostuu yhteen liimautuneista palloista.
http://www.finnfoam.fi/index.php?action ... 5174035959

SPU:n levyt ja pullouretaani on samaa ainetta eli polyuretaania. SPU:n tuotteissa se on vaan valmiiksi levymäisessä muodossa. Polyuretaanilla taas on muoveista paras lämmöneristys ja kosteuden tiiveyskyky. Pullouretaania ei pidä käyttää ylmpänä kertomastani syistä. Kondenssi on siis se ongelma. Ja se kondenssi on ihan samanlainen ongelma muillakin materiaaleilla jos ne on tiiviisti kiinni pellin pinnassa. Pullouretaani vaan ei jätä minkäänlaista ilmarakoa, joten sen takia se on kaikkein pahin vaihtoehto. Levyuretaani toimii samoin kuin Finnfoam, Styrox tai muut eristelevyt, mutta sillä on parempi lämmöneristävyys ja se päästää vähemmän kondenssivettä kylmään peltiin.

SPU ja pullouretaani ovat siis kumpikin uretaaneja, ero on siinä että pullourtsi on huokoista, avosoluista, pehmeätä ja siksi vettä imevää. SPU, FINNFOAM ja Uretaanimiesten ruiskuttamat tuotteet ovat umpisoluisia, vettäimemättömiä. Nyt porukat spekuloi hieman hoopoja. Jos Teillä on jääkaappi tai pakastin niiden seinissä on umpisoluista urtsia eristeenä. Terhi on valmistanut veneensä jo vuosikymmenet niin että kevyt, pehmeä ABS-muovinen ala/yläpohja laitetaan muottiin ja pläjäytetään täyteen umpisoluista urtsia. Tehkää koe; murtakaa pala pullouretaania ja jotain umpisoluista (SPU_FINNFOAM jne.) ja upottakaa viikoksi vesilasiin. Matkustajalentokoneissa ja kalliimmissa urheiluautoissa on umpisoluista urtsia. Niissä niitä käytetään sekä lämpöeristeenä, jäykkyydentantajina että kumunpoistoon. Jo aiemmin esitettyihin spekulaatioihin liittyen näyttäisi siltä että Terhi valmistaa vettyviä uppotukkeja, jumbojeteistä lentäviä vesipommeja ja jääkaapeista vettävaluvia ruostepesiä. Hei camoon, maa kutsuu. Armaflex on hyvä ja kallis ratkaisu autoon koska sillä on hyvä eristyskyky ja paloluokitus. Kun ammattimies ruiskuttaa teräsveneen,pakettiauton linja-auton se tehdään näin. Pinnan tulee olla puhdas, ruosteeton ja maalattu mieluummin kakskomponenttimaalilla. Ensin hän täyttää korin runkopalkit joihin täyttöä varten porataan n.6mm:n reikiä tarpeen mukaan ja sitten vaan suoraan pelliin ruiskutetaan tarvittava paksuus käyttäen paloluokiteltua uretaanilaatua. Jos pelliin laitetaan jotain massaa (pikeä,alustasuojaa) niin susi tule, urtsi ei siihen tartu. Ens kerralla kerron miten toi kotikutoisesti tehdään.

Ensinnä tietysti kärry puretaan, vanhat eristeet mäkeen ja vauriotarkastus/korjaukset. Ajattelun pohjaksi kannattaa ottaa se näkymä mikä tuolloin on edessä bussin 10 jopa 40vuoden käytön jälkeen. Onko näkyvillä pelliä vai alumiinia. Pikeä en käyttäisi koska talvella se "nipsii ja kesällä esim. parkissa ollessa kyljen pintalämpötila nousee päälle 100 astetta jolloin piki valuu. Jos tervettä peltiä sen vois maalata joko uretaani- tai epoksimaalilla. Oikein hyvä, halpa, kotikutoinen ja paras resepti syntyy näin. 4 L moottorisahan teräketjuöljyä, 1L alustamassaa ja soppa sitten lämmitetään notkeaksi, Sitä voi ja ehkä kannattaakin ohentaa tinnerillä. Olen myös käyttänyt sopassa sideaineena sekä vaseliinia että aitoa tervaa. Tällä tatinalla on pysyvä ja "kiipeävä" ominaisuus. Kaikki palkit pitää saada ruiskutettua sisäpuolelta tavalla tai toisella. Palkkeja ei saa tahria pintapuolelta. Nyt en sitten käy spekuloimaan mistä aineesta mikin levymateriaali on "keitetty", hankkikaa umpisoluista, kovaa joko levyä joko Finnfoamia, SPU:a tai sinistä levyä, sekä PUR-liimaa. Nyt kun kaikki pohjat (seinät ja palkit sisältä) on massattu kostuta palkit hienolla vesisumulla sisältä ja varovasti täytä se polyuretaaniliimalla (aikaa kuluu). Seinään palkkien väliin leikkaa sopiva levy 5mm:n välyksellä Kuljeta PUR-liimaa välyksessä (muista kostutus ennen PUR-liimausta). Jos palkkeja ei täytetä/suojata niihin muodostuu varsinkin talvella ja kosteilla keleillä runsaasti vettä. Näillä konstein pitäis onnistua halpalla.

pariin vaniin ym. kun olen pellin päälle mattoja tai eristeitä laittanut olen ensin vetänyt paksun kerroksen vaseliiniä
myös autojen pohjiin olen laittanut
en ole vielä ruosteista vaseliini purkkia nähnyt
vaseliini ei kallista ole maatalousliikkeissä 20kilon ämpäreissä
ääntäkin "eristää" samalla ja ehkä paksu kerros lämpöäkin...

viedessäni 245 volvoa leimalle olin hitsannut pohjaan 2m2 uutta peltiä...
tietysti maalasin pellit mutta vedin kokopohjaan n3cm kerroksen vaseliiniä...
katsastus mies kun meisselillä tökkäsi pohjaa ja meisseli sinne upposi niin ilme oli näkemisen arvoinen
vielä enemmän nauratti kun se meisseliä pohjasta veti ja vaseliini venyi meisselin kärjestä ja uuden haalarin hihalle putosi
inssi kyseli hölmistyneenä että mitä täällä on
typerä virne päällä vastasin että vaseliiniä
kyseli kyllä enempiä tökkimättä että onko hitsattu ym.
ei tarvinut siihen volvoon toista kertaa pohjaa hitsailla...

Miltös kuullostaa raadista tällätapaa tehty seinän rakenne:

katto/seinät 12-15mm tuuletusväli , tuulettaa takaosaan sekä yläkulmiin , tuuletusrima on filmifaneri suirua 50mm x 12 / 15 mm 20 cm välein, seinissä on suiruihin asenettu 20mm finfoam jonka päällä maalattu kovalevy kovapintainen ,käytetty liimaukseen polypreeni liima, katto on samoin lämpöeristetty 20mm finfoam tuuletusvälillä jonka jälkeen vahapahvi kapilaari ilmiön takia ,pinnassa haltex levy , latttia on alkuperäinen filmi ja sen päällä 30mm finfoan sekä päällä 15mm filmi sekä laminaaatti joka alla äänieriste huopa


Onko hyvä et siellä pellin ja eristeen välissä on tuuletusraot?
Kiitos kommenteista

Ei ole hyvä että pellin ja eristeen välissä on tuuletus raot.
Se pelti pääsee kondensoimaan aika hurjasti nyt siellä.

Tiijän asiasta ihe hyvin vähän. Noinhan se yllenaä tehhään tosian taloihin et on tuuletus raot pintamateriaalin alla, mutta asuntoautossa taitaa tosiaan olla huino homma. Caikuttako tuo raon koko siihen kondensoituvun veen määrään? Mietin vaan et sitä tullee kuitenkin sinne niin tuulettuuko se noista nyt paremmun..? Haaatava aaia omalle ymmärrykselle

Kiitos kommenteista ja mielipiteistä

Punnittua asiaa pakun ja miksei myös bussin rakentamiseen löytyy tältä sivustolta https://faroutride.com/. Kondenssi-asiaa: https://faroutride.com/condensation-moisture-van/. Paljon teoriaa mukana mutta aika kivasti esitettynä. Yksi pointti joka kannattaa pitää mielessä kun bussia tai pakua rakentaa: kaikkia kondenssiveden lähteitä ei pysty mitenkään poistamaan (koskee varsinkin pakua), joten toteuta rakenteet siten että kondenssivesi pääsee valumaan jotain kautta pois. Tämäkin on haasteellista mutta kun siihen edes pyrkii niin vähän kuivemmassa autossa saa asustella.

Itse en tuulettanut mitään, mulla on Carruksessa kaikki eristeet pellissä kiinni ja joka väli täytetty uretaanilla. En tiedä, miten sinne voisi kondensoitua jotain kun se kondenssivesi tulee ilmasta ja siellä ei ole ilmaa missään välissä.