Kylähullut Kulkurit

Tuon paluu säiliön idea ollut, webastolle saadaan lämmitetty polttoaine ( tuon pikkusäiliön voi vaikka
lämpöeristää) , ko säiliön hyöty on talvikäytössä, lisäksi on jo suodattimen läpi mennyttä. varsinkin ennenvanhaan kun polttoaineet ei kestänyt pakkasta eikä aina tavilaatua ollut saatavilla,) kytkentä moottorin paluu putken väliin, moottorin käydessä säiliö täyttyy ja ylimääränen jatkas tankiin, ts paluu
linja säiliön kannesta tankkiin.

Jos paljon käyttää webastoa ja muita diesel laitteita ( agrik, ym) kannattaa harkita erillistä
säiliötä, niin voi käyttää polttoöljyä, säästö 0,35—0,45 euroa/ litra lisäksi mahdollista käyttää
talvilaatua kesälläkin, vähemmän nokeaa ja savua pakokaasuissa esim wallas liesi toimii paremmin tuolla-34
astetta kestävällä laadulla ( nuo hallilämmittet joissa ei ole erillistä pakokaasuputkea ulos, huomaa
eron),ainut ongelma ei myynnissä kesällä joutuu ostamaan talvella omaan. varastoon..

Ruostuu näköjään volvokin, ei scanioden yksinoikeus, nuo johtosarjat kannattaa siirtää päälle,
helpompi jatkossa korjaillajos tulis tarvetta. Alkujaan kun alusta tulee tehtaalta runko aina tehty
niin että rungon yläpinta vapaa rakentajalle johdota ja putket,letkun on joskus hankalissa paikoissa.

Tarkoitin kysyä että miten paluusäiliö toimii silloin kun moottori sammuksissa ja weba käynnissä. Eikö sen pitäis saaha ilmaa jostain huohottimesta kun pinta laskee. Ja miten estetään polttoaineen meneminen huohottimesta sitten kun säiliö taas täyttyy. Vai onko se umpinainen pönttö ja moottorin ollessa pysäyksyssä Webasto vetää auton tankista sen säiliön läpi?

PS. BussMAN, kyllä tämä kanikka on että pijetään vielä ruostumisessa johtoasema Volvoihin nähden. Kaikkien autojen ruostumisen maailmanennätys lienee kuitenkin Vitolla. Siihen ei edes kanja yllä.

VeihtiPekka kirjoitti: Tarkoitin kysyä että miten paluusäiliö toimii silloin kun moottori sammuksissa ja weba käynnissä. Eikö sen pitäis saaha ilmaa jostain huohottimesta kun pinta laskee. Ja miten estetään polttoaineen meneminen huohottimesta sitten kun säiliö taas täyttyy. Vai onko se umpinainen pönttö ja moottorin ollessa pysäyksyssä Webasto vetää auton tankista sen säiliön läpi?

PS. BussMAN, kyllä tämä kanikka on että pijetään vielä ruostumisessa johtoasema Volvoihin nähden. Kaikkien autojen ruostumisen maailmanennätys lienee kuitenkin Vitolla. Siihen ei edes kanja yllä.

Alku luettu uudelleen kaaniahan se olikin..
Ei siihen huolotinta oiken voi laittaa, se tarviis ventt jotka joskus vois olla epäk, auton tankin kautta
saa ilmaa/ paluulinjaa pitkin, kun on ensin imassut linja tyhjäksi.

Iski kirjoitti:Meidän Carruksessa oli keskioven portaat kiinni ihan alumiini kulmaraudoilla ja ruuveilla, helppo irroittaa ja 1 rappu saranoitu minkä alla wc lavuaarille vesisäiliö ja oven koneistoa.
Juu vessan kaukalo oli aika projekti purkaa.

näin oli mullaki.

VeihtiPekka kirjoitti: Tarkoitin kysyä että miten paluusäiliö toimii silloin kun moottori sammuksissa ja weba käynnissä. Eikö sen pitäis saaha ilmaa jostain huohottimesta kun pinta laskee. Ja miten estetään polttoaineen meneminen huohottimesta sitten kun säiliö taas täyttyy. Vai onko se umpinainen pönttö ja moottorin ollessa pysäyksyssä Webasto vetää auton tankista sen säiliön läpi?

Mun käsittääkseni se paluulinja menee varsinaisen polttoainetankin kattoon. Kun weba imee sitä säiliötään tyhjäksi niin se saa korvausilman sitä paluuputkea pitkin polttoainetankista, mutta uutta polttoainetta se ei sieltä tankista saa? Voin olla kyllä tässä väärässäkin, mutta näin mulle se on selitetty. Samalla se estää sen että voisi vahingossa webastolla tyhjentää polttoainetankin.

En sitten tiedä onko tuo webasto jotenkin herkempi jähmeälle naftalle, mutta äkkiseltään kuvittelisi että jos nafta on liian paksua, niin ei lähde konekaan käymään. Vai onko ajatus jotenkin että se weba lämmittää systeemit niin että se notkistaa naftankin? Mä olen kuitenkin käsittänyt sen niin että suurin syy sen välisäiliön käyttöön on vaan se että ei tarvita erillistä siirtopumppua, vaan se toimii ihan painovoimaisesti.

Eilen oli lasin putsaus päivä. Kovin homma tuossa oli saaha lasi irti ovesta. Halki se meni muuta kuin vain pyyhkäisi mattoveihellä. Kalkki on lujassa lasin pinnalla kuten monesti täällä palstalla kun todettu. Kokeilin monta konstia ja ainut mikä siihen tepsi oli teräslasta. Lopuksi pesu, pussillinen silica rakeita sisälle ja sikalla lasit kiinni.

Piti välillä vähän koematkailla että motivaatio säilyy ja samalla testattiin muutamien ratkaisuitten järkevyyttä.

Havainto 1. Toinen koroke keskiovelta keulaan on kavennettu 25 cm ja kyllä antaa tilaa autoon. Varmasti kavennan korokkeet kaikkien kalusteiden ja sohvien kohdalta. WC/suihkun kohalta tietysti joutuu deletoimaan korokkeen kokonaan.

Havainto 2. Alkuperäiset kannelliset hattuhyllyt on niin korkealla ettei sinne meijän poppoosta kunnolla ylety muut kuin minä. Eli hyllyt veks ja jotain korvaavaa säilytystilaa alemmas.

Havainto 3. Uudet 8V 170Ah akut 6 kpl piti invertterillä normi jääkaappia käynnissä vajaan vuorokauden vaikka kaverina oli 270W aurinkopaneeli. Olin vähä pettynyt akkuihin.

Oven lasi pitää varmaan halkaista uudelleen. Heti kun tuli kosteampi keli niin oli taas höyry välissä. En ollut tarpeeksi huolellinen sitä liimatessa niin johonkin jäi ehkä pieni rako mistä nyt vuotaa. Mutta nythän se on helppo tehä uudestaan kun olen jo kerran harjoitellut

Mitenkä toimis jos jättäis sisälasin pois? (jonkin täytelistan kiinnitys reunoihin pitäis lisätä)
Lämpövuoto hiukan lisääntyy, tarviiko ovi rakenne kestävyyden kannalta tuplat?, ulkoäänet
voimistuu?
Kuorma autot ja suurinosa henkilöautoja yksinkertaisella ikkunalla, puhallusilmalla pidetään
läpinäkyvänä ( joidenkin mielestä tuplalasilla omat ongelmat, esim
ulkopinnan huurtuminen ym)

Onko vielä saatavana ” lasinlämmitys lankoja”,ne estäis höyryhaitat.

Äläpä hätäile sen lasin kanssa. Noin siinä aina käy. Olen putsannut laseja usein ja heti putsauksen jälkeen ottaa huurua mutta häviää muutaman viikon sisään.

Hyvä konsti näyttää olevan lasin alareunaan reikä listan sisään ja joku putki ulos. Yhteen lasiin sovelsin 15 vuotta sitten lasten tikkarin tikusta poistoputken ja eipä ole huurtunut se lasi koskaan enää.

Mutta vatupasseja on taas ihan kotitarpeiksi

VeihtiPekka kirjoitti:
Havainto 3. Uudet 8V 170Ah akut 6 kpl piti invertterillä normi jääkaappia käynnissä vajaan vuorokauden vaikka kaverina oli 270W aurinkopaneeli. Olin vähä pettynyt akkuihin.

Oliko sulla siis vertti päällä kokoajan? Se vetää melko paljon hukkavirtaa jos se on kokoajan päällä.

Mitä nuo tuollaiset 8 voltin akut on?

Juu, vertti päällä koko ajan kun sen perässä oli jääkaappi. Parempi ois varmaan semmonen 24V jääkaappi suoraan akkuhin kytkettynä.
8V akut on golfauton ajoakkuja. Reissuun lähteissä vertin laturi nosti jännitteen 24,2V:in mikä on minusta vähän. Sitte kun tultiin takaisin niin annoin olla vertin maasähössä toista vuorokautta ilman kulutusta ja kas, akkujännite nousi 25,6V:in. Latauksessa oli varmaan käynyt joku boosti vaihe päällä kun näki että akuista oli ihan reilusti kiehunut happoa ulos. Oisko niin että uudet akut tarvii semmosen herätyksen aluksi? Pitää nyt koekuormittaa ja mitata niitä uudelleen.

Oudolta kuulostaa nuo akkujännitteet.24,2V on suunnilleen sitä luokkaa josta se akku pitäisi ladata täyteen, ainakin jos puhutaan perinteisestä akusta. Sinänsä se että akku hieman kiehuu ei ole poikkeuksellista jos se on kovinkin tyhjä ollut, mutta ei sen nyt yhdellä latauksella pitäisi vajeta.

Osassa inverttereissä on sellainen standby tila jolloin töpseliin jätetään jokin herätejännite jonka muutokseen vertti sitten reagoi, jos jokin laite pyrkii menemään päälle tms, mutta en tiedä miten hyvin tuo toimii esim jääkaapin kanssa. Perinteisen mekaanisen termarin kanssa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta modernimpi digitaalisesti ohjattu ei välttämättä toimi. Tuo standby tilakin kuluttaa sähköä, mutta huomattavasti vähemmän kuin varsinainen päälläolo.

Yksi vaihtoehto on perinteisen mekaanisen termarin kanssa eriyttää se jääkaapin sisuspuolen sähköt 24voltille, ja kun termari naksahtaa, niin se ohjaa releellä vertin päälle ja kompuran käyntiin. Pelkkä oven avaaminen ja sisävalon syttyminen käyttää pelkkää 24V puolta.

Onko sulla ne akut kolmen sarjassa ja sarjat rinnan, sillonhan siitä tulisi 24V?

Akut on kolmen sarjassa ja kaks semmosta pakettia rinnan.
Vertti on Devel merkkinen siniaalto malli. Ja siinä tosiaan on se stanby mistä Jule mainihti. Jääkaappi vain ei saanut sitä hereille jostain syystä vaikka on mekaanisella termostaatilla. Tehoraja herätykseen on manuaalin mukaan 25W ja jääkaapin ottoteho kuitenkin 180W.
En enempi taia painia tuon kaapin kanssa kun muutenkin on tarkoitus hankkia uusi. Kellä ois kokemusta 24V kompura jenkkikaapista? Semmosta vähä haaveillut.

Waeco jääkaapit on toimineet aina. Ilman mitään häiriöitä. Ovat vaan melko kalliita, neljä kaappia oon laitellut ajan oloon

Hetkinen. Jos on 170Ah akkuja tollee ryhmäkytkennässä, ni paljoks on koko paketissa Ah?
510Ah?
Kö?
Vai jotain muuta?

510Ah ei oo hirveesti, jos jääkaapin lisäks on vähä ilmalämpöpumppuu, vedenkeitintä ja jotai hito induktiokiuasta käytössä.

Eiks 24V systeemissä pitäis jännite olla pikemminki jotain 27-28 luokkaa käydessä?

Tavis kotikompurajääkaappi haukkaa käynnistyessään hitosti mehua ja jos se on tukittu johonki koteloon, ni se haluu käydä vieläpä aika paljon. Ite laittelin Horrorin jääkaappiin sisälle ja taakse ATK-tietokone tuulettimia, että ilma varmasti vaihtui helteelläki. Iso ero! Etenki keittiön melutasossa! En nimittäin löytäny mitään silent-tuulettimia just silloin mistään... Ü

Ei tuossa paketissa ole kuin 340 Ah. Moitin kuitenkin akkuja liian aikaisin. Uusien akkujen jännitettä ei laturi saanut eka kerralla kuin 25 volttiin. Nyt kun niitä on vähä käytetty niin laturi saa ne melkein 28 volttiin. Lisäksi katolla on nyt 4x270W aurinkopaneelit. Sähkö riittää nyt mutta silti haluttais vaihtaa jääkaappi 24V malliin niin ei tarvis jatkuvasti pitää verttiä käynnissä.

No sitä mä tossa yöllä mietin, et ku akkujen latausaika tyhjästä täyteen on kuitenki yleensä kutakuinki 18h, ni oliks sulla lähtö vähän hätänen. Ja näinhän se oli! Olin taas oikeessa! Älkää kertoko vaimolle.

No pitää muistaa että 340Ah akuston lataaminen tyhjästä 10A virralla ottaa teoriassakin jo 34tuntia, käytännössä melkein tuplat. Tuskin se akusto nyt ihan tyhjä oli, mutta sellainen vuorokauden lataus ei tuollaisessa isossa akustossa olekaan niin pitkä aika.

Tietysti isommalla latausvirralla sitä aikaa saa pienennettyä, mutta ei sitä täyteen voi kuitenkaan maksimivirralla ladata, ellei halua keittää akkuja pilalle.

Eturungon poikkipalkit oli tässä(kin) menneet aika haperoiksi, laitoin joskus siitä kuvankin tänne mutta, se näkyy häipyneen bittien taivaaseen. Nyt sain vaihdettua uudet palkit paikalleen. Autokorikorjaus MT tekemät palkit passas paikoilleen just eikä melkein. Hyvä taisi nyt tulla rungosta.

Siinä kahakassa kun piti irrotella rungosta kaikki minkä irti saa niin lohkesi yksi hapettunut venttiili tai mikä lie paineilmaosa. Kyseiseen kokkareeseen tulee paine yhdellä putkella ja tästä sitten haarautuu molempien etujarrujen servoventtiileille. Sanokaapa kokeneemmat mikä osa tuo on kun lähen varaosakaupasta kyseleen?

T-haara?

Jule kirjoitti: ↑20 Loka 2018 14:33T-haara?

tai jos siinä ulospuhallus reikä ulos , se on pikapoistoventtiili/t haara ( kun jarru vapautetaan jarrukellon ilma poistuu nopeamiin pois, vain”pieni ilmamäärä” poistuu poljinventiilin kautta, pienentää jarruviivettä), oletus autossa ei abs.

Ota siitä kuva tai kax ja sen kanssa kauppaan , tai koko kappale mukaan .

Tuo pikapoisto/t-haara se taitaa ollakin. Alaspäin on tarkemmin katottuna ulospuhallusreikä ja siinä on ehkä joskus ollu joku äänenvaimentimen tapainenkin. Eikä pikapoistoja näy muualla.